Ornitologina Charleton tutki Kaarle II:n aviaarionlintuja, ja päätyi jakamaan linnut kahteen pääluokkaan: maalintuihin ja vesilintuihin. Maalinnut hän luokitteli joko petolinnuiksi, kuten kotkat, käet, tai emut; siemenpedoiksi eli siemensyöjiksi jaettuina niihin, jotka kylpevät tomussa (kanat, hanhet), tai tomussa ja vedessä (kuten kyyhkyt ja varpuset); laululintuihin (kuten kiurut ja peipot); marjansyöjiin (kuten mustarastaat ja kottaraiset); ja lopuksi hyönteissyöjiin, jotka jakaantuvat niihin, jotka eivät laula (kuten tikat tai pähkinänakkelit) ja laululintuihin (kuten tiaiset ja satakielet). Vesilinnut luokiteltiin joko räpyläjalkaisiin tai petoeläimiin (fissipedia). Jälkimmäinen luokka jaettiin vielä kolmeen osaan, kalansyöjiin (kuten haikarat tai kattohaikarat), hyönteissyöjiin (kuten rantakanat tai metsäkanalinnut) ja kasvinsyöjiin, kuten kurjet. Charletonin luokittelu unohtui nopeasti John Rayn ja Francis Willughbyn julkaistua teoksensa Ornithologia libri tres.[2]
Teokset
Deliramenta catarrhi (1650)
The darkness of atheism dispelled by the light of nature (1654)
Physiologia Epicuro-Gassendo-Charletonia: or a fabrick of science natural, upon the hypothesis of atoms (1654) - perustui suurelta osin Pierre Gassendin teokseen Animadversiones (1649)
Epicurus's Morals (1656)
Chorea Gigantum (1663) - pyrki todistamaan, että Stonehenge on tanskalaisten rakentama
Natural History of the Passions (1674) - perustui Jean-François Senaultin teokseen De l'usage des passions (1641)
A Brief Discourse concerning the Different Wits of Men (1675)
The harmony of natural and divine laws (1682)
Lähteet
Booth, Emily: A Subtle and Mysterious Machine: The Medical World of Walter Charleton (1619-1707). Springer, 2005. ISBN 140203377X
Cousin, John William: A Short Biographical Dictionary of English Literature. London: J. M. Dent & sons; New York, E. P. Dutton, 1910.
Viitteet
↑Parkin, Jon: Science, Religion and Politics in Restoration England: Richard Cumberland's De Legibus Naturae, s. 149. Royal Historical Society/Boydell Press, 1999. ISBN 0861932412
↑Chansigaud, Valérie: The History of Ornithology. Mame, Ranska: New Holland Publishers, 2009. ISBN 978 1 84773 433 4