Satakieli

Tämä artikkeli käsittelee lintua. Myös Stravinskyn oopperan nimi on Satakieli.
Satakieli
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Suomessa:

Elinvoimainen [2]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Siepot Muscicapidae
Suku: Satakielet Luscinia
Laji: luscinia
Kaksiosainen nimi

Luscinia luscinia
(Linnaeus, 1758)

  lisääntymisalue   talvehtimisalue
  lisääntymisalue
  talvehtimisalue
Katso myös

  Satakieli Wikispeciesissä
  Satakieli Commonsissa

Satakieli (Luscinia luscinia) on Euroopassa ja Aasiassa elävä varpuslintulaji, joka on tunnettu laulustaan. Satakieli on Etelä-Karjalan maakuntalintu.[3]

Koko ja ulkonäkö

Satakielen pituus on noin 17 senttimetriä ja paino 23–30 grammaa. Satakieli on selkäpuolelta tasaisen harmaanruskea ja alhaalta harmaasta vaaleaan. Rinnassa on selvää tummaa täplitystä. Pyrstö on punaruskea ja silmä suuri ja tumma. Sukupuolten välillä ei ole ulkonäköeroa.

Varoitusääniä ovat voimakkaat ”jiiih” ja kaliseva ratina. Luscinia luscinia.ogg Laulu (ohje) on erittäin voimakas säkeistö, joka tyynellä säällä voi vesistön ylitse kuulua jopa kilometrien päähän (äänenvoimakkuus parhaimmillaan jopa 100 desibeliä). Lintu laulaa enimmäkseen öisin. Laulu on aktiivisinta toukokuussa ja kesäkuun alussa. Pesimättömät koiraat laulavat aktiivisesti juhannukseen asti.

Vanhin suomalainen rengastettu satakieli on ollut 7 vuotta 1 kuukautta vanha. Euroopan vanhin on ollut vähintään 8 vuoden 10 kuukauden ikäinen saksalainen yksilö.

Levinneisyys

Satakieli on levinnyt suureen osaan Eurooppaa ja Aasiaa. Talvehtimisalueena sillä on Itä- ja Kaakkois-Afrikka. Viimeisin jääkausi erotti satakielet kahdeksi erillispopulaatioksi, jotka kehittyivät eri lajeiksi. Satakieli on näistä pohjoisempi, etelänsatakieli eteläisempi.

Suomessa satakieli levisi voimakkaasti 1900-luvulla. Nykyisellään lajin asuinalue käsittää lähes koko Etelä- ja Keski-Suomen aina Oulun korkeudella asti, kun 1800-luvulla satakieli pesi vain Kaakkois-Suomessa. Suomessa pesii noin 20 000 paria, Euroopassa 830 000 – 1 000 000 paria.

Elinympäristö

Satakieli elää tiheissä tuomi-, leppä- ja pajupöheiköissä, joissa se myös pesii. Vesistön läheisyys on perusedellytys.

Lisääntyminen

Luscinia luscinia

Naaras munii maassa olevaan pesään 4–6 munaa, joita naaras hautoo touko- tai kesäkuussa noin 14 vuorokautta. Emot ruokkivat poikasiaan jopa 2–3 viikkoa. Poikaset lähtevät pesästä lentokyvyttöminä alle kahden viikon ikäisinä.

Ravinto

Satakielen ravintoa ovat erilaiset selkärangattomat eläimet kuten hyönteiset toukkineen ja madot.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ BirdLife International: Luscinia luscinia IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 13.2.2014. (englanniksi)
  2. ↑ Jari Valkama: Satakieli – Luscinia luscinia Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  3. ↑ Laine, Lasse: Suomen Luonto-opas, s. 218. WSOY, 2000.

Aiheesta muualla

  • Tiira, Hannes: Satakieli : lehdon ja lemmen laulaja. Auditorium, 2015. ISBN 9789527043318
  • Haartman, Lars von 1954: Der Trauerfliegenschnäpper. III. Die Nahrungsbiologie. – Acta Zool. Fennica 83:1–96.
  • Pryl, Mikko 1980: Satakielen Luscinia luscinia pesimäbiologiasta Etelä-Suomessa, I. – Ornis Fennica 57:33–39.
  • Pryl, Mikko 1980: Satakielen Luscinia luscinia pesimäbiologiasta Etelä-Suomessa, II. – Ornis Fennica 57:82–87.
  • Sorjonen, Jorma 1969: Satakielen ja muiden yölintujen laskenta Parikkalassa kesällä 1969. – Lintumies 4.1969 s. 87–89. SLY.
  • Sorjonen, Jorma 1974: Satakielen (Luscinia luscinia L.) pesintä Parikkalan Siikalahdella 1968–73. – Ornis Karelica 1:16–27.
  • Sorjonen, Jorma 1974: Satakielen (Luscinia luscinia L.) levinneisyys, käyttäytyminen ja biotoopinvalinta Kaakkois-Suomessa. – Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto.
  • LuontoPortti: Satakieli (Luscinia luscinia)
  • ITIS: Luscinia luscinia (englanniksi)