Tšaplinin isä oli tieteilijä Anatoli Tšaplin.[1] Tšaplin valmistui Moskovan teologisesta seminaarista vuonna 1990 ja Moskovan teologisesta akatemiasta vuonna 1994. Hänet vihittiin diakoniksi 21. huhtikuuta 1991 ja papiksi 7. tammikuuta 1992. Vuonna 1999 hänestä tehtiin arkkipappi. Vuosina 2009–2015 Tšaplin oli Moskovan patriarkaatin viestintäosaston johtaja.[2] Käytännössä hän toimi tuona aikana Venäjän ortodoksisen kirkon julkisena puhemiehenä.[3] Tšaplin tuli tässä tehtävässä toimiessaan tunnetuksi medianäkyvyydestään. Joulukuussa 2015 hänen ilmoitettiin tulleen erotetuksi virasta.[4] Tšaplinin mukaan erottaminen johtui ristiriidoista patriarkan kanssa. Hän kritisoi patriarkkaa yksinvaltaisesta päätöksenteosta.[5]
Tšaplin piti Venäjän sotatoimia Syyriassa osana "pyhää sotaa". Hän piti raamatullista "älä tapa" -käskyä vain pienelle oikeamielisten piirille suunnattuna.[1] Hänen mukaansa oli olemassa myös ihmisiä, jotka täytyy tappaa.[5] Tšaplin kutsui humanismia saatanalliseksi ideologiaksi. Hänen mukaansa naiset uhmakkaalla olemuksellaan ja tavoillaan saattaisivat houkutella miehiä raiskauksiin. Tšaplin oli vuosien ajan Vladimir Putinin hallinnon kannattaja, mutta esitti myöhemmin kriittisiä kommentteja varsinkin vuoden 2019 eläkeuudistuksesta. Maaliskuussa 2019 hän osallistui mielenilmaukseen hallituksen sosiaali- ja talouspolitiikkaa vastaan. Tšaplin vaati Venäjän ortodoksikirkolle päätösvaltaa ja kannatti ajatusta eliitin "korvaamisesta".[1] Hän vastusti ehdotusta perheväkivallan kriminalisoinniksi.[5]
Tšaplinin mukaan Josif Stalin oli palvelija, jota Jumala käytti vallankumouksellisten bolševikkien ja punaiseen terroriin osallistuneiden rankaisemiseen.[6] Vuonna 2016 Tšaplin kysyi, mitä väärää on Venäjän sisäisten vihollisten tuhoamisessa.[5]
