Vladimir Nikolajevitš Golikov (ven. Владимир Николаевич Голиков, s. 10. kesäkuuta 1954 Penza, Neuvostoliitto) on venäläinen jääkiekkoilija, pelipaikaltaan keskushyökkääjä. Hän voitti Neuvostoliiton maajoukkueessa neljä maailmanmestaruutta ja kerran Kanada-cupin sekä saavutti olympiahopeaa vuonna 1980.[1] Hän pelasi 129 maaottelua vuosina 1976–1983 tehden 58 maalia. Pääsarjatasolla Golikov edusti Himik Voskresenskia ja Moskovan Dynamoa. Vladimir ja hänen veljensä Aleksandr Golikov olivat Neuvostoliiton maajoukkueen vakiopelaajia usean vuoden ajan 1970- ja 1980-luvun vaihteessa.
Parhaimmat saavutukset
- jääkiekon olympiahopea Lake Placidin talvikisoissa 1980
- jääkiekon maailmanmestaruuksia 1978, 1979, 1981, 1982
- jääkiekon MM-hopea 1976
- Kanada-cupin voitto 1981
Lähteet