Storaro aloitti valokuvauksen opiskelut isänsä innoittamana 11-vuotiaana ja elokuvauksen opiskelut 16-vuotiaana. 1960-luvulla hän työskenteli kameramiehenä ja teki lyhytelokuvia. Hän teki debyyttinsä pitkän elokuvan pääkuvaajana vuonna 1969 Franco Rossin elokuvassa Giovinezza, giovinezza. Kansainvälisen läpimurtonsa hän teki vuonna 1970 kuvattuaan Bernardo Bertoluccin elokuvat Fasisti ja Hämähäkin juoni.[3]
↑ abPendergast, Tom & Pendergast, Sara (toim.): International Dictionary of Films and Filmmakers, Vol. 4: Writers and Production Artists, 4th edition, s. 826. St. James Press, 2000. Teoksen verkkoversio (pdf). (englanti) (Arkistoitu – Internet Archive)