Sven Viking Sevelius (3. helmikuuta 1897 Sipoo – 13. kesäkuuta 1919 Polovina, Itä-Karjala^[1]) oli suomalainen ylioppilas ja puna-armeijan pataljoonankomentaja. Hän edusti urheilijana IFK Helsingforsia ja Helsingin Jyryä.

Seveliuksen isä toimi kirkkoherrana Ahvenanmaalla Vårdössä. Suomen sisällissodan alkaessa Sevelius liittyi punaisiin yhdessä luokkatoverinsa Eyolf Mattssonin kanssa ja toimi sihteerinä kansanvaltuuskunnan raha-asiain toimikunnassa. Sodan loppuvaiheissa Sevelius pakeni Venäjälle.

Sevelius liittyi puna-armeijaan ja yleni pataljoonankomentajaksi. Sevelius toimi vuoden 1919 alusta Itä-Karjalan aluetta puolustaneen 164. suomalaisen jalkaväkirykmentin 1. pataljoonan komentajana. Eyolf Mattsson komensi rykmentin 2. pataljoonaa ja Tuure Lehen oli rykmentin vuoristotykkipatterin komentajana. Rykmentin 1. pataljoona oli aluksi puolustusasemissa Petroskoin edustalla ja siirtyi sitten toukokuun 1919 alussa Polovinaan.

Sevelius haavoittui vaikeasti 13. kesäkuuta 1919 Polovinassa Prääsän vähän aiemmin vallanneiden suomalaisten Aunuksen retkikunnan joukkojen hyökättyä kylään. Hän jäi vangiksi ja joutui teloitetuksi.

• Suomen sotasurmat 1914–1922. (Arkistoitu – Internet Archive)
• Geust, Carl-Fredrik: Venäjän sisällissodassa surmansa saaneet suomalaiset punakaartilaiset. (Arkistoitu – Internet Archive) Teoksessa Lars Westerlund (toim.): Suomalaiset ensimmäisessä maailmansodassa: Venäjän, Saksan, Ison-Britannian, Yhdysvaltain, Kanadan, Ranskan, Australian, Uuden Seelannin, Etelä-Afrikan ja Neuvosto-Venäjän armeijoissa menehtyneet suomalaiset sekä sotaoloissa surmansa saaneet merimiehet. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 6/2004, s. 133, 138. ISBN 952-5354-48-2
• Från Södragatsgänget till Röda armén.^{[vanhentunut linkki]} (Erkki Kivalon ja Raoul Mittlerin kirjan Ahvenanmaalaisen Eyolf Mattson-Ignaeuksen elämänura: Teekkarista Pun-armeijan prikaatikenraaliksi 1918–1965 arvostelu.)
• Työväen Urheilulehti, 17.01.1918, nro 3, s. 3 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot