Viekin kyläkauppa K-Sinisalmi syksyllä 2021. Se siirtyi sittemmin uudelle omistajalle nimellä K-Pehkonen, joka on pitänyt siinä kauppatoiminnan lisäksi muun muassa grilliä. Syksyllä 2024 kauppa etsi taas uutta omistajaa.[1]
Vieki on kylä Lieksan kaupungissa, Pohjois-Karjalassa, Viekijärven pohjoispäässä.[2][3] Järveen laskee pohjoisesta Viekijoki kylän läpi.[4] Hiukan laajemmalla Viekijärven alueella, johon kuuluu myös pieniä lähikyliä, asui vuonna 2022 noin 300 asukasta, joista alaikäisiä oli 21. Asukkaiden keski-ikä oli 57 vuotta. Työelämäsä viekijärveläisiä oli 81 ja työttöminä 15. Asuntoja Viekijärvellä oli 326, eli enemmän kuin asukkaita.[5]
Historiallisissa asiakirjoissa kylään viitataan: Wegi by (1589, 1590), Yli weehi (1631). Nimeä on vanhastaan taivutettu Vieki : Viessä, mutta nykyisin taivutusmuoto on useimmiten Viekissä. Kylä on nimetty vesistönimien perusteella.[2][3][6] Viekijärvi on saamelaisperäinen nimi; pohjoissaamen viehka tarkoittaa ’melko(inen), melko suuri’ ja inarinsaamen viehâ on merkitykseltään ’(talon) väki; voima, into’. Varmuutta ei ole, viittaako nimi järven kokoon; järvi on yli peninkulman pituinen.[2][6] Professori ja nimistöntutkija Alpo Räisäsen mukaan ainakin Pielisjärven ja Lieksan seuduilla on täytynyt olla saamelaisia ainakin vuoden 1000 tienoilta 1500-luvulle asti.[6]
Viekissä on kirkko, tsasouna ja kauppa.[7] Viekin koulu toimi vuosina 1938–2011.[8] Suuri osa asukkaista käy töissä kaupungeissa (Lieksan keskustassa tai Nurmeksessa), mutta osa työllistyy paikallisesti.[4] Viekissä on aktiivinen vapaapalokunta.[9][10] Siellä toimii myös nuorisoseura (Viekin Nuorisoseura ry), joka järjestää kylällä erilaisia tapahtumia. Kesäisin kesäteatteri ja Pelimannin Sävelin -koulutus järjestävät kesätapahtuman ja nuorille kesämuskarin.
Kylässä on muutama suuri maatila, jotka on tunnettu muun muassa ylämaankarjan ja villisikojen kasvatuksestaan sekä koneurakoinnistaan.[9] Viekissä on Lieksan kaupungin omistamia vuokra-asuntoja[11].
Joensuun ortodoksisella seurakunnalla on kylällä Pyhälle Nikolaokselle nimetty tsasouna.[14] Se vihittiin käyttöön syksyllä 1961. Rakennuksen esikuva oli luovutettuun Karjalaan jäänyt SuojärvenSalonkylän tsasouna. Tsasounassa on Varpakylän kirkosta jatkosodan aikana tuotu Pyhän Nikolaoksen ikoni, jonka mukaan tsasouna on nimetty.[15] Tsasouna on ollut vähällä käytöllä seurakuntalaisten laskevan määrän takia, ja sen myymistä tai jopa purkamista on pohdittu. Museovirasto on kuitenkin suhtautunut tähän lausunnoissaan kielteisesti, sillä se on nähnyt tsasounalla kulttuurihistoriallista ja maisemallista arvoa.[16]
Liikenneyhteydet
Vieki sijaitsee Joensuu–Kontiomäki-radan varrella. Kylän rautatieasema on Viekin rautatieasema; jostakin syystä se sai kylän nimestä poikkeavan kirjoitusasun Viekki. Asema sijaitsee todellisuudessa lähempänä lähellä Varpasen kyläkeskusta, mutta nimi Varpanen oli jo toisella rataosalla, joten asema nimettiin viittaamaan Viekiin. Nykyinen asemarakennus on vuodelta 1970. Liikennepaikalla oli tavaraliikennettä vuoteen 2002 asti, henkilöliikenne päättyi toukokuussa 1990.[17] Viekissä oli vuoteen 2022 asti pienlentokenttä harrastuskäyttöä varten[18].
↑Lintunen, Sakari: Pakon edessä? Mikrohistoriallinen tutkimus Viekijärven lakkauttamisesta. Historian kandidaatintutkielma Helsingin yliopistossa., 2022. Teoksen verkkoversio.
