Share to: share facebook share twitter share wa share telegram print page

Vasen ja oikea

Vasen () ja oikea () ovat suunnan hahmottamista. Vasen on itsestäänselvästi oikean vastakohta, kun puhutaan suunnista tai ihmisen ruumiinosista, esimerkiksi oikeasta tai vasemmasta kädestä tai silmästä.

Vasen ja oikea

Vasen ja oikea ovat subjektiivisia ja kaksiulotteisia käsitteitä. Jos käännyt ympäri, suunnat vaihtavat paikkaa. Esimerkiksi teatterien katsomoissa, konserttisaleissa ja niihin verrattavissa tiloissa paikkojen sanotaan olevan oikealla tai vasemmalla, mitkä tällöin määritellään katsojien kannalta. Näyttämöltä katsottuna oikea ja vasen puoli ovat päinvastoin.

Peilissä oikean ja vasemman sanotaan usein vaihtuvan. Itse asiassa peili kuitenkin kääntää päinvastaiseksi nimenomaan peilin pintaa vastaan kohtisuoran suunnan, josta katsottuna oikea ja vasen ovat päinvastaiset.

Useimmilla ihmisillä oikea käsi on voimakkaampi ja taitavampi kuin vasen. Vasenkätisillä asia on kuitenkin päinvastoin.

Heraldiikka

Vaakunoiden heraldisissa selityksissä oikea ja vasen määritellään päinvastoin kuin miltä ne näyttävät katsojalle. Tämä johtuu siitä, että vaakunat ovat saaneet alkunsa keskiaikaisten ritarien kilpiin maalatuista tunnuskuvioista, ja tällöin niiden ”oikea” ja ”vasen” puoli määräytyivät ritarin itsensä, ei vastaantulijoiden kannalta.[1][2]

Liikenne

Useimmissa maissa noudatetaan oikeanpuoleista liikennettä. Tällöin autoissa kuljettajan paikka on yleensä vasemmalla puolella. Britanniassa ja brittiläisen siirtomaataustan omaavissa maissa, kuten Intiassa, Australiassa ja Etelä-Afrikassa, on vasemmanpuoleinen liikenne ja autoissa kuljettajan paikka oikealla puolella. Muita esimerkkejä vasemmanpuolisen liikenteen omaksuneista ovat Japani, Thaimaa ja Malta[3].

Merellä ollessa sanojen oikea ja vasen asemesta käytetään yleensä sanoja tyyrpuuri ja paapuuri, joista tyyrpuuri on aluksen perästä katsottuna oikea puoli ja paapuuri vasen.

Politiikka

Vasemmisto–oikeisto-ulottuvuus viittaa poliittisen kentän jakautumiseen oikeistoon ja vasemmistoon. Nimitykset ”vasemmisto” ja ”oikeisto” ovat syntyneet siitä, että Ranskan vallankumouksen yhteydessä jyrkimpiä uudistuksia vaatineet kansalliskokouksen jäsenet asettuivat istumaan puheenjohtajasta katsoen vasemmalle ja konservatismia kannattaneet oikealle.[4] [5] Sen mukaisesti termi oikeisto vakiintui tarkoittamaan konservatiivisia,[5] vasemmisto taas jyrkkiä yhteiskunnallisia uudistuksia vaatineita, erityisesti sosialistisia puolueita.[6] Sanoja oikeisto voidaan käyttää myös puolueen maltillisesta,[7] sanaa vasemmisto jyrkemmästä, kumouksellisesta siivestä.[4]

Ranskan esimerkin mukaisesti monissa muissakin maissa, myös Suomen eduskunnassa[8] , on on vakiintunut tavaksi, että vasemmistopuolueiden edustajat istuvat parlamentissa puhemiehestä katsottuna vasemmalla, oikeistopuolueiden oikealla.[9] Tällöin siis suunnat oikea ja vasen määräytyvät nimenomaan puhemiehen [7], ei muiden edustajien paikoilta katsottuina, siis tavallaan päinvastoin kuin oikea ja vasen puoli esimerkiksi teatterien katsomoissa.

Katso myös

Lähteet

  1. ”Heraldiikka”, Tietosanakirja, 3. osa (Haggard–Kaiverrus), palsta 366. Tietosanakirja Oy, 1911. Teoksen verkkoversio.
  2. Täydellisen henkilö-, perhe- tai sukuvaakunan osat suvisaari.com. Viitattu 3.4.2025.
  3. Driving VisitMalta. Viitattu 22.5.2022.
  4. a b ”Vasemmisto”, Otavan iso Fokus, 7. osa (Sv–Öö), palsta 4484. Otava, 1974. ISBN 951-1-01521-4
  5. a b ”Oikeisto”, Nykysuomen sanakirja, 2. osa (L–R), s. 26. Suomalaisen kirjallisuuden seura, WSOY, 1989. [951-0-09107-3 Teoksen verkkoversio].
  6. ”Vasemmisto”, Nykysuomen sanakirja, 3. osa (S–Ö), s. 386. Suomalaisen kirjallisuuden seura, WSOY, 1989. [951-0-09107-3 Teoksen verkkoversio].
  7. a b ”Oikeisto”, Otavan iso Fokus, 5. osa (Mo–Qv), palsta 2953. Otava, 1973. ISBN 951-1-01070-0
  8. Yrjö Karilas: ”Eduskunta”, Pikku jättiläinen, s. 494. WSOY, 1964.
  9. ”Oikeisto”, Tietosanakirja, . osa (Mandoliini Oulunsalo, palsta 1449. Tietosanakirja Oy, 1914. Teoksen verkkoversio.
Kembali kehalaman sebelumnya