Vuonna 2007 kunnassa oli 251,39 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 28,8 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Maalaiskunnat ja Varbergin kaupunki, jotka yhdistettiin nykyiseksi kunnaksi 1.1.1971. Tässä kartassa Träslöv ei enää ole oma kuntansa.
Vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan 1.1.1863 nykyisen Varbergin kunnan alueella sijaitsi Varbergin kaupunki ja 24 maalaiskuntaa. Maalaiskunnista Gunnarsjö, Grimmared, Karl Gustav ja Kungsäter kuuluivat tuolloin Älvsborgin lääniin ja loput 20 Hallandin lääniin.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin seitsemän "suurkuntaa":
Kungsäter (Gunnarsjö, Grimmared, Karl Gustav ja Kungsäter)
Himledalen (Grimeton, Gödestad, Hunnestad, Nösslinge, Rolfstorp ja Skällinge)
Lindberga (Lindberg, Stamnared, Torpa ja Valinge)
Träslöv (ei muutosta)
Tvååker (Dagsås, Sibbarp, Spannarp ja Tvååker)
Veddinge (Sällstorp, Veddige ja Ås)
Värö (Värö ja Stråvalla)
Näistä Kungsäter kuului edelleen Älvsborgin lääniin. Varbergin kaupunkiin kuntauudistus ei vaikuttanut. Kuitenkin jo vuonna 1967 Träslövin maalaiskunta liitettiin kaupunkiin. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa muutkin edellä mainitut suurkunnat sekä Varbergin kaupunki yhdistyivät nykyiseksi Varbergin kunnaksi. Varbergista tuli uuden kunnan keskustaajama. Kuntaliitoksen myötä Kungsäterin maalaiskunnan alue siirtyi Älvsborgin läänistä Hallandin lääniin.
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla
1 583
2,6
Ruotsalaistaustaiset
Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla
3 707
6,1
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa
49 890
81,7
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 365 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,0 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 328 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,7 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 194 114 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 104 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
0–17-vuotiaat: 20,4 %
18–64-vuotiaat: 58,8 %
65 vuotta täyttäneet: 20,8 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat (%)
Työlliset (%)
alkutuotanto
3,1
2,9
jalostus
28,1
26,3
palvelut
67,7
69,7
tuntematon
1,1
1,1
Työpaikkoja ja työllisiä
27 045
28 771
työpaikkaomavaraisuus
94,0
Taajamat
Kunnassa on 16 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 72,5 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 16 002 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Varbergin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[20]
Varbergs norra valkrets (31 valtuutettua)
Varbergs södra valkrets (30 valtuutettua)
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Varbergin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]
Varberg
Träslöv
Himledalen
Sibbarp-Dagsås
Tvååker
Spannarp
Lindberga
Veddige-Kungsäter
Värö
Stråvalla
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: sv:Varbergs kommun – Kuntajaon kehitys ja taajamat käännetty osuus.
