Falkenbergin kunta

Falkenbergin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Hallandin lääni
Maakunta Halland ja Länsi-Götanmaa
Keskustaajama Falkenberg
Kuntakoodi 1382
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 1 108,53 km²
Väkiluku (31.12.2020)  ([2]) 46 051
 – Väestötiheys 41,5 as./km²









Falkenbergin kunta (ruots. Falkenbergs kommun) on Hallandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Hallandiin ja Länsi-Götanmaahan. Kunnan keskustaajama on Falkenberg.[3]

Kunnan maapinta-ala on 1 108,53 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 46 051 henkeä (31.12.2020).[2]

Eurooppatie E6 kulkee Falkenbergin läpi, samoin länsirannikon rautatie matkallaan Göteborgista Malmöhön.

Falkenbergissa on paljon elintarviketeollisuutta: Arla Foods, Carlsberg ja SIA Glassin jäätelötehdas.

Pihtipudas, Pieksämäki[4] ja Savitaipale ovat Falkenbergin ystävyyskuntia Suomessa.lähde?

Vuonna 2007 kunnassa oli 277,99 km² peltoa,[5] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[6] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 24,9 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Aikaisemmin Falkenbergin kunnan alueella on sijainnut Falkenbergin kaupunki ja 23 muuta kuntaa. Nykyinen kunta muodostettiin vuosien 1952 ja 1971 kuntauudistuksissa. Vuonna 1952 muodostettiin seuraavat "suurkunnat":

  • Högvad (Holsljunga, Mjöbäck ja Älvsered)
  • Morup (Morup ja Stafsinge)
  • Ullared (Fagered, Källsjö ja Ullared)
  • Vessigebro (Alfshög, Askome, Köinge, Okome, Svartrå ja Vessige)
  • Vinberg (Ljungby ja Vinberg)
  • Årstad (Abild, Asige, Eftra, Slöinge ja Årstad)
  • Ätran (Gunnarp, Gällared ja Krogsered)

Lisäksi Skrean maalaiskunta liitettiin Falkenbergin kaupunkiin. Vuonna 1971 Falkenbergin kaupunki, Morupin, Ullaredin Vessigebron, Vinbergin, Ätranin ja Årstadin maalaiskunnat sekä Älvseredin seurakunta jaetusta Högvadin maalaiskunnasta yhdistettiin nykyiseksi Falkenbergin kunnaksi.

Väestönkehitys

Falkenbergin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
30 148
1955
  
30 238
1960
  
30 310
1965
  
30 909
1970
  
31 804
1975
  
33 102
1980
  
34 912
1985
  
35 596
1990
  
37 622
1995
  
38 950
2000
  
38 817
2005
  
39 605
2010
  
41 008
2015
  
42 949
2020
  
46 051
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[7]
%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 5 443 12,7
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 1 605 3,7
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 2 573 6,0
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 33 328 77,6

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 282 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,7 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,1 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 251 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,7 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 186 225 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 112 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 20,2 %
  • 18–64-vuotiaat: 57,8 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 22,0 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 5,1 4,8
  jalostus 26,9 26,6
  palvelut 66,3 67,0
  tuntematon 1,8 1,7
  Työpaikkoja ja työllisiä 18 802 19 506
  työpaikkaomavaraisuus 96,4

Taajamat

Kunnassa on 18 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 74,6 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 10 428 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Falkenberg 20 035
2 Skogstorp 2 124
3 Skrea 1 064
4 Slöinge 950
5 Ullared 791
6 Glommen 761
7 Vessigebro 740
8 Vinberg 592
9 Långås 534
10 Heberg 449
11 Ringsegård 446
12 Älvsered 433
13 Ätran 417
14 Årstad 284
15 Morup 259
16 Bergagård 250
17 Skreanäs 243
18 Vinbergs kyrkby 208

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Skogstorpin taajaman nimenä on joskus ollut myös Eneskogstorp ja Skrean nimenä Skreanäs.[17]

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]

Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Stensjö + del av Stora Skipås kuuluu osin myös Halmstadin kuntaan.[19]

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Falkenbergin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[21]

  • Falkenbergs västra valkrets (26 valtuutettua)
  • Falkenbergs östra valkrets (25 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Falkenbergin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[22]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 6 7 8 10 10 8 9 8 8 7 9 11 9 9
  Keskustapuolue 20 20 17 15 14 14 13 14 12 10 12 11 10 10
  Liberaalit 3 3 4 2 4 4 3 2 2 4 2 3 2 3
  Kristillisdemokraatit 0 0 0 0 0 0 3 1 4 3 2 2 2 2
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 1 2 4 1 2 2 2 2 2 2 1
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 15 16 18 19 19 19 16 19 15 16 18 17 18 18
  Vasemmistopuolue 0 0 0 0 0 0 0 0 2 2 2 2 2 2
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 3 6 6
  Muut 5 3 4 4 2 2 6 5 6 7 2 0 0 0
  Yhteensä [23] 49 49 51 51 51 51 51 51 51 51 51 51 51 51

Piirit

Kartta Falkenbergin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[24]

  • Falkenberg
  • Skrea
  • Susedalen
  • Stafsinge
  • Morup
  • Vinberg-Ljungby
  • Vessige
  • Okome
  • Gällared
  • Krogsered
  • Gunnarp
  • Fagered
  • Källsjö
  • Ullared
  • Älvsered

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[25] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Abild
  • Alfshög
  • Asige
  • Askome
  • Eftra
  • Fagered
  • Falkenberg (Gamla Falkenberg)
  • Gunnarp
  • Gällared
  • Krogsered
  • Källsjö
  • Köinge
  • Ljungby
  • Morup
  • Nya Falkenberg*
  • Okome
  • Skrea
  • Slöinge
  • Stafsinge
  • Svartrå
  • Ullared
  • Vessige
  • Vinberg
  • Årstad
  • Älvsered

Kirkot

Lähteet

  1. a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.12.2021. (ruotsiksi)
  3. Falkenberg Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
  4. Pieksämäki Kuntaliitto. Viitattu 20.12.2021.
  5. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  7. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  18. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  19. Småorter 2010 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  20. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  21. Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  22. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.12.2021. (ruotsiksi)
  23. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  24. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  25. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Falkenbergs kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.