Väärä dilemma

Väärää dilemmaa voi havainnollistaa joukko-opilla. Kuvassa kuvattuna A ("puolellamme") ja B ("meitä vastaan") sekä niiden joukkoerotus.

Väärä dilemma eli väärä vastakkainasettelu on argumentaatiovirhe, jossa asetetaan vain kaksi vaihtoehtoa tilanteessa, jossa niitä on useita.[1] Virheellinen dilemma kuuluu usein poliittiseen retoriikkaan ja mielipidevaikuttamiseen: meillä ei ole muita vaihtoehtoja. Äärimmillään se on esimerkiksi iskulauseissa jos et ole puolellamme, olet meitä vastaan ja se, joka ei palvo Jumalaa, palvoo sielunvihollista. Kummassakin esimerkissä on neutraali suhtautuminen suljettu ulkopuolelle, jolloin jäljelle jää vain "hyvä" ja "huono" vaihtoehto kuten väärässä dilemmassa tyypillisesti.[2]

Toisenlainen esimerkki dilemman virheasettelusta on niin sanottu Mortonin haarukka, joka on saanut nimensä Englannin kuninkaan Henrik VII:n kanslerin John Mortonin mukaan:[3][4]

»Joko maamme aateliset elävät leveästi, mikä tarkoittaa, että heillä on varaa maksaa veroja, tai sitten he elävät vaatimattomasti, mikä tarkoittaa, että heillä on melkoiset säästöt, joita voidaan verottaa.[3]»

Morton ei ottanut huomioon sitä mahdollisuutta, että joku aatelinen voisi aivan oikeasti olla vähävarainen ja elää siksi vaatimattomasti.[4]

Käytännön merkitys

Väärä dilemma on yksi yleisimmistä argumentaatiovirheistä.[5] Sitä ei ole myöskään kovin helppo havaita, koska pahalta tuntuva "huono" vaihtoehto kiinnittää kuulijan tai lukijan huomion niin, ettei tämä tule ajatelleeksi voisiko vaihtoehtoja olla useampia kuin tarjotut kaksi (engl. the technique of distraction). Ilmiö vastaa taikurien käyttämää keinoa viedä katsojan huomio pois tempun tekotavasta.[6]

1930-luvulla monessa diktatuurissa väärää dilemmaa käytettiin propagandakeinona.[7]

Vakavia seurauksia väärällä dilemmalla voi olla myös oikeudenkäyntimenettelyssä, jossa se voi siirtää rajaa laillisen ja laittoman välillä siitä, mitä laissa on säädetty. Esimerkki lainvoimaisesta tuomiosta:[8]

»Asunto-osakeyhtiölain 81 §:stä ilmenevä osakkeenomistajan velvollisuus hoitaa huoneistoa hyvin koskee niitä rakennuksen rakenteita, joiden osalta kunnossapitovastuu on yhtiöllä. Tästä seuraa, että huoneistoon pääsyn kieltäminen sanotun vastuun toteamiseksi ja toteuttamiseksi on huoneiston huonoa hoitoa.»

Kyseisenä ajankohtana voimassa olleen AOYL 81 §:n[9] asettamien ehtojen "huoneistoa hoidetaan niin huonosti, että yhtiölle tai toiselle osakkeenomistajalle aiheutuu siitä haittaa ... Huoneistoa ei saa ottaa yhtiön hallintaan, jos rikkomuksella on vain vähäinen merkitys" mukaan on sallittua hoitaa huoneistoa vähäisessä määrin huonosti tai jättää huoneisto kokonaan hoitamatta yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvien rakenteiden osalta. Näitä vaihtoehtoja ei oikeus ottanut huomioon päätellessään osakkeenomistajalla olevan velvollisuus hoitaa huoneistoa hyvin.

Katso myös

Lähteet

  • Cederblom, Jerry & Paulsen, David: Critical Reasoning. (7. painos) Wadsworth Publishing, 2011. ISBN 978-0-495-80878-7 (englanniksi)
  • Hurley, Patrick J.: A Concise Introduction to Logic. (12. painos) Cengage Learning, 2015. ISBN 978-1-285-19654-1 (englanniksi)
  • Bennett, Bo: Logically Fallacious. eBookIt.com, 2012. ISBN 978-1-456-60752-4 (englanniksi)

Viitteet

  1. ↑ Jerry Cederblom, David Paulsen: Critical Reasoning. (7. painos) Wadsworth Publishing, 2011. ISBN 978-0-495-80878-7 (englanniksi)
  2. ↑ Cederblom, Paulsen s. 143
  3. ↑ a b Patana, Matti: Kertomus juristista josta tuli kardinaali ja poliitikosta josta tuli pyhimys Kansallisteatteri. 29.11.2017. Viitattu 23.12.2017.
  4. ↑ a b Patrick J. Hurley: A Concise Introduction to Logic. (12. painos) Cengage Learning, 2015. ISBN 978-1-285-19654-1 (englanniksi)
  5. ↑ Bennett s. 229
  6. ↑ Cederblom, Paulsen s. 142
  7. ↑ Conserva, Henry T. : Propaganda Techniques, s. 31, AuthorHouse, 2003, ISBN 978-1-410-70496-2 (englanniksi). Viitattu 11.12.2017
  8. ↑ Turun hovioikeuden tuomio 18.5.2010 (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 11.12.2017
  9. ↑ Asunto-osakeyhtiölain 81§ Viitattu 11.12.2017