Bifurkaatio argumentaatiovirheenä merkitsee asian purkautumista kahdella eri merkityksellisellä tavalla. Se on sukua hätäiselle päätelmälle sekä virheelliselle dilemmalle. Sen yleinen kaava on seuraava:[1]
- Asia P voi johtua muun muassa joko A:sta tai B:stä (tai C:stä, D:stä jne, mutta nämä vaihtoehdot sivuutetaan)
- Jos asia P ei johdu A:sta, sen on johduttava B:stä
- Koska P ei johdu B:stä, se johtuu A:sta
Esimerkkejä:
- "Me tiedämme että Irakissa on joukkotuhoaseita, mutta YK:n tarkastajat eivät ole löytäneet niitä. Se merkitsee, että Saddam on kätkenyt ne jonnekin."
- "Jääkäri, te ette ikinä tee mitään aktiivisesti! Oletteko te täysi tampio vai yritättekö te aktiivisesti sabotoida komentojani!"
Tunnetuin esimerkki bifurkaatiosta on niin sanottu Mortonin haarukka, joka on saanut nimensä Henrik VII:n kanslerin Sir John Mortonin mukaan. Hänen mukaansa
»valtakuntamme aateliset näyttäytyvät meidän silmiimme köyhinä tai rikkaina; jos he näyttäytyvät köyhinä, heillä on varmasti rahoja säästössä ja kätkössä, joten heitä voidaan verottaa, ja jos he esiintyvät rikkaina, heiltä varmasti liikenee rahaa verotettavaksi asti.»
Jos Morton iski silmänsä johonkuhun aateliseen, tämä joutui ojasta allikkoon: olivatpa hänen elämäntapansa millaiset tahansa, verottaja iski aina kovalla kädellä. Morton ei ottanut huomioon sitä mahdollisuutta, että kyseinen aatelinen aivan oikeasti oli köyhä eikä hänellä ollut varaa maksaa veroja.[2]
Lähteet