Jo 800-luvulla Utössä oli merimerkkinä kivistä ladottu rakennelma, ja 1500-luvulla masto, jonka päässä oli tynnyri. Luotsitoiminta Utössä alkoi Ruotsin kruunun määräyksestä 1540-luvulla.
Vuonna 1753 valmistunut majakka räjäytettiin Suomen sodassa, ja sen tilalle valmistui uusi majakkatorni 1814. Tämän rakennuksen nelikulmainen kivimuuraus on nykyisen majakan runkona. Utön majakan kivirakenne on alkuperäisessä asussa, mutta lyhtykoju ja majakan väritys on 1800-luvun lopulta.[2] Majakan pohjoisseinä on kokonaan valkoinen, mutta muut seinät ovat valkopunapystyraidalliset.
Aluksi majakan valo oli kiinteä, mutta se todettiin liian hankalasti havaittavaksi ja se vaihdettiin nykyiseen vilkkuvaloon vuonna 1906. Utön majakan linssistö on Suomen majakoista suurin.[3]
Majakan yhteyteen rakennettiin vuonna 1935 radiomajakka, ja tornin viereen rakennettiin pieni sähkölaitos. Sähkölaitos oli niin voimakas, että sähköä riitti koko saarelle. Radiomajakka vaikeni lopullisesti vuonna 1996, samalla kertaa kuin kaikki muutkin merenkulun radiomajakat: ne olivat tehneet työnsä eikä ammattimerenkulku enää niitä tarvinnut satelliittinavigoinnin tehtyä lopullisen läpimurtonsa.
Saari majakoineen liitettiin valtakunnan sähköverkkoon 1996. Tällöin jäi myös majakan viimeinen majakkamestari Gunnar Andersson eläkkeelle, kun majakan otti hoitoonsa sivutoiminen loistonhoitaja. Majakan valotehoa alennettiin, koska ammattimerenkulku ei enää tarvinnut valomajakkaa.
Majakan kolmannessa kerroksessa sijaitsee majakkakirkko.[3] Utössä toimii myös luotsiasema. Majakan lähellä sijaitsee 1700-luvulla rakennettu kivirakennus, joka toimi majakanvartijoiden asuintalona. Nykyään rakennuksessa sijaitsee museo.[2]
