Tämä artikkeli kertoo Torin kunnasta, joka lopetti toimintansa vuonna 2017. Samannimisestä kunnasta, joka aloitti toimintansa vuonna 2017, on oma artikkelinsa.
Tori (saks.Torgel) on entinen kunta Virossa. Se sijaitsi Pärnunjoen varrella parikymmentä kilometriä Pärnun kaupungista koilliseen. Torin keskustaajama on nimeltään Tori.
Vuonna 2011 Torin kunnassa oli 2 249 asukasta, joista 2 199 (97,8 %) oli virolaisia, 24 (1,1 %) venäläisiä ja 21 (0,9 %) muita kansallisuuksia.[2]
Nähtävyydet
Torin helvetti -luola (viroksiTori Põrgu) on noin 2 metriä korkea, 4,8 metriä leveä ja 7,4 metriä syvä hiekkakiviluola, jonka edessä on noin 25-metrinen kanjoni. Luola on alun perin luonnon muovaama. Luolien alue käsittää kaksi hehtaaria ja on suojeltu vuonna 1959.
Torin kartanon päärakennus on vuonna 1738 valmistunut puinen barokkitalo, johon lisättiin siipirakennukset 1800-luvulla. Sivurakennuksista monet on rakennettu kivestä, samoin kuin komeat tallinportit. Aitta, viinanpolttimo, krouvi (Viron kolmanneksi suurin) ja riihi ovat 1800-luvun alkupuolelta. Vuodesta 1854 Torilla keskityttiin hevosjalostukseen. Vuonna 1919 siitä tuli valtiontila, neuvostokaudella se oli sovhoosi. Niin sanottu torinhevonen periytyy Friedrich von BerginPuolasta ostamasta jalostustamma Hetmanista. Tämän kunniaksi kesällä 2003 paljastettiin Torin kirkon vieressä Viron ensimmäinen ratsastajapatsas. Kuvanveistäjä Mati Karmimin tekemä patsas esittää ratsun selässä istuvaa Pyhää Jüriä eli Yrjöä tappamassa lohikäärmettä.
