Todo bitšig (”selkeä kirjoitus”) on oiraattilaisen buddhalaismunkin Zaja-Panditan vuonna 1648 laatima mongolin kielen kirjoitusjärjestelmä.[1]
Todo bitšig perustuu klassiseen mongolialaiseen kirjaimistoon, joka puolestaan on laadittu uiguurilaisen aakkoston pohjalta. Uuden kirjaimiston tavoitteena oli korjata aikaisemman kirjoitusjärjestelmän puutteet vokaalien merkinnässä ja päästä eroon kirjainten monimerkityksisyydestä. Oiraattien puhumaan länsimongoliin sovellettu kirjaimisto sai foneettisen tarkkuutensa ansiosta nimen ”selkeä kirjoitus”.
Oiraatit ja heidän naapureinaan asuneet mongolit käyttivät todo bitšigiä etenkin 1600–1700-lukujen vaihteessa. Sillä luotiin buddhalaista käännöskirjallisuutta ja alkuperäisiä teoksia. Kalmukin kielessä kirjaimisto oli käytössä vuoteen 1924 saakka, jolloin se korvattiin kyrillisellä aakkostolla. Kiinassa Xinjiangin alueella asuvat oiraatit käyttävät kirjaimistoa ilmeisesti jonkin verran vielä nykyisinkin.
Todo bitšig on tyypiltään aakkoskirjoitusta. Kirjainten järjestys on ylhäältä alas ja rivien vasemmalta oikealle.[2] Useimmista kirjaimista on kolme varianttia, jotka riippuvat merkin asemasta sanan alussa, keskellä tai lopussa. Kirjaimistolla on oma aakkosjärjestys, joka poikkeaa mongolialaisesta.
Kirjaimisto
vokaalit
| Todo bitšig
|
kyrillinen
|
latinalainen
|
| ᠠ |
А |
A
|
| ᡄ |
Э |
E
|
| ᡅ |
И |
I
|
| ᡆ |
О |
O
|
| ᡇ |
У |
U
|
| ᡈ |
Ө |
Ö
|
| ᡉ |
Ү |
Ü
|
Alkuperäiset konsonantit
| Todo bitšig
|
kyrillinen
|
latinalainen
|
| ᡋ |
Б |
B
|
| ᡌ |
П |
P
|
| ᡏ |
М |
M
|
| ᠯ |
Л |
L
|
| ᠰ |
С |
S
|
| ᠱ |
Ш |
Sh
|
| ᠨ |
Н |
N
|
| ᡍ |
Х |
X
|
| ᡎ |
Һ |
Q
|
| ᡐ |
Т |
T
|
| ᡑ |
Д |
D
|
| ᡔ |
Ц |
C
|
| ᡒ |
Ч |
Ch
|
| ᠴ |
З |
Z
|
| ᡓ |
Ж |
J
|
| ᡕ |
Й |
Y
|
| ᠷ |
Р |
R
|
| ᡊ |
Ң |
Ng
|
Vierassanoissa käytetyt kirjaimet
| Todo bitšig
|
kyrillinen
|
latinalainen
|
| ᡙ |
Г |
H
|
| ᡘ |
К |
K
|
| ᡗ |
Қ |
Kh
|
| ᡚ |
Җ |
J
|
| ᡛ |
|
|
| ᡜ |
|
|
| ᢘ |
|
|
| ᢙ |
|
|
| ᡖ |
В |
W
|
Tekstinäyte
Isä meidän -rukous
Lähteet
