Harakka valmistui ylioppilaaksi vuonna 1981.[1] Hän aloitti opinnot Teatterikorkeakoulussa vuonna 1985, mutta erotettiin hänen hajotettuaan opiskelijatovereidensa kanssa koulun kalustoa yli 20 000 markan edestä ja saatuaan siitä ehdollisen vankeustuomion.[6] Myöhemmin Harakka kuitenkin valmistui teatteritaiteen maisteriksi (dramaturgia) vuonna 2005. Harakka tekee sosiologian väitöskirjaa Tampereen yliopistoon.[7]
Harakka oli vuodesta 1997 Yleisradion television ajankohtaistoimituksen toimittaja ja tuottaja.[1] Vuonna 1998 hänelle myönnettiin parhaan television keskusteluohjelman Telvis-palkinto.lähde? Ohjelmasarjojen lisäksi Harakka on tehnyt globalisaatiota käsittelevän dokumenttielokuvan Rahan jäljillä (2005),[11] joka on esitetty useissa Euroopan maissa sekä muun muassa Brasiliassa, Jordaniassa ja Taiwanissa.lähde? Hän käsittelee maailmantalouden kriisiä myös kirjassaan Luoton loppu (2009). Maaliskuussa 2014 Harakalta ilmestyi eurokriisiä analysoiva kirja Suuri kiristys. Teos oli Kanava-palkintoehdokkaana, ja raadin mukaan se oli "vuoden paras talouskirja ja vuoden paras Eurooppa-kirja".[12]
Vuonna 2011 Harakka lähti osakkaaksi uuteen ilmaisjakelulehteen Äänekosken Kaupunkisanomiin (ÄKS), josta hän omistaa kolmanneksen. Vuonna 2021 Harakan omistama Kansakunta Oy myi omistamansa verkko-osoitteen meta.fi kansainväliselle Hogan Lovells -lakitoimistolle, joka tunnetaan Facebookin asianhoitajana. Harakka ei ole kertonut kauppahintaa.[14]
Lokakuussa 2013 Äänekosken Työväenyhdistys ja SDP:n Keski-Suomen piiri ehdottivat Harakkaa sitoutumattomaksi ehdokkaaksi kevään 2014 europarlamenttivaaleissa.[18] Hän sai eurovaaleissa 22 839 ääntä ja jäi varasijalle SDP:n kolmanneksi suurimmalla äänimäärällä.[19] Kesäkuussa vaalien jälkeen Harakka ilmoitti ettei aio asettua ehdolle vuoden 2015 eduskuntavaaleissa, vaan tukee vaaleissa SDP:n nuoria ehdokkaita.[20] Lopulta hän asettui kuitenkin ehdolle Uudenmaan vaalipiirissä ja valittiin eduskuntaan 5 497 äänellä.[21] Hän on ollut muun muassa valtiovarainvaliokunnan ja sen verojaoston jäsen ja SDP:n eduskuntaryhmän valtiovarainvastaava sekä suuren valiokunnan jäsen.[2]
Joulukuussa 2016 Harakka asettui SDP:n puheenjohtajaehdokkaaksi.[22] Lahden puoluekokouksessa 4. helmikuuta 2017 hän sijoittui toiseksi 159 äänen eli 32 prosentin kannatuksella ja puolueen puheenjohtajana jatkoi Antti Rinne.[23]
Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Harakka valittiin jatkokaudelle 5 436 äänellä.[24] Harakka oli ehdolla SDP:n varapuheenjohtajaksi elokuussa 2020 Tampereella järjestetyssä puoluekokouksessa tulematta kuitenkaan valituksi. Hän hävisi kolmanneksi varapuheenjohtajaksi valitulle Matias Mäkyselle 45 äänellä.[25]
Harakka kertoi kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä.[26] Samalla hän oli ensimmäinen sosiaalidemokraattien ministeri, joka kertoi myönteisestä kannasta Natoon.[26]
Ajastaan Löytyn yhtyeessä Harakka on todennut, että nuoruuden seurakuntayhteys oli vaihtunut saman asian hippiversioon, jossa ei ollut mitään ulkokultaista. “Sen joukon kristillisyys näyttäytyi minulle vuorisaarnan inspiroimana humanistisena maailmankatsomuksena. Se on edelleen hyvin pätevästi minun maailmankatsomukseni, vaikka kristinuskoon kuuluva yliluonnollinen puoli onkin haalistunut.” Toisen päivän iltana -levyn tekeminen ja siihen liittynyt kiertue ovat jääneet hänen mieleensä vahvoina kokemuksina.[30]
1 Maria Tolppanen erosi perussuomalaisista kesäkuussa 2016 ja liittyi sosialidemokraattiseen eduskuntaryhmään. 2 Nasima Razmyar siirtyi Helsingin apulaispormestariksi kesäkuussa 2017, ja hänen tilalleen eduskuntaan nousi Pilvi Torsti.
3 Susanna Huovinen siirtyi Keski-Suomen ensi- ja turvakodin toiminnanjohtajaksi kesäkuussa 2018, ja hänen tilalleen eduskuntaan nousi Riitta Mäkinen.
_(cropped).jpg)
