Tanilanlammi on Kanta-Hämeessä Tammelassa Kaukolanharjun vieressä sijaitseva lampi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueella Pyhäjärven alueeseen.[2][1]
Maantiede
Lammen pinta-ala on 7,1 hehtaaria ja se on 550 metriä pitkä ja 250 metriä leveä. Lampeen laskee Määrlammilta ja viereiseltä suolta tulo-ojat, mutta sillä ei ole laskuojaa. Kapea harju erottaa lammen Kuivajärvestä. Sen rantaviiva on 1,4 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin hiekkaharjujen kangasmetsää. Lammessa ei ole saaria. Rannolla on 22 loma-asuntoa ja 7 kiinteää asuntoa asuntoa.[2][1][3]
Luonnontila
Lammen vesi on ollut pohjassa olevien lähteiden vuoksi hyvin kirkasta, mutta 1990 luvun lopulla havaittiin rehevöitymistä ja runsasta leväkasvustoa. Syynä oli ranta-asukkaiden aiheuttama hajakuormitus, jota on ryhdytty vähentämään.[3] Kunnostamistoimenpiteisiin ryhdyttiin vuonna 2000 saostamalla ravinteita alumiinikloridilla, minkä tuloksena vesi kirkastui. Talvella 2002 kuoli paljon kaloja ja kalakuolemia seirasi kesällä 2003 kirkas jakso. Kalojen kadottua lisääntyivät eläinplanktonit, jotka söivät kasviplanktonit. Vesi pysyi kirkkaana eikä leväkukintoja esiintynyt aiempaan tapaan runsaana.[4][5] Vuosina 2015 ja 2016 leväkukintoja oli taas runsaasti ja kunnostustoimenpiteiden uusimista alettiin suunnitella.
Historia
Lammen nimi on kirjoitettu vuoden 1692 karttaan, vuoden 1855-1856 Kalmbergin kartastoon ja vuoden 1884 Senaatin kartastoon "Liukkolampi". Tämän jälkeen lammen nimi on vaihtunut Tanilanlammeksi.[6][7][8]
Luonnonhistoria
Viime jääkauden jälkeen noin 10 000 vuotta sitten, kun mannerjäätikkö suli ja sen reuna vetäytyi kohti luodetta, purki jäätikön alta virtaava jäätikköjoki nykyiseen Kaukolaan vetensä. Veden virtauksen mukana kulkeutui paljon kiveä ja hiekkaa, jota läjittyi purkaustunneliin ja kasautui purkausaukon eteen. Nämä kivi- ja hiekkajäänteet muodostavat Kaukolannummen harjut, joka osa Lopelta Humppilaan jatkuvaa harjujaksoa. Suurin harju on Kaukolanharju, jonka pitkä yhtenäinen selänne kiemurtelee nummen reunaa.[9][10]
Kaukolanharju muodostaa Pyhäjärven ja Kuivajärven väliin rikkonaiseen kannaksen, jossa veden täyttämät harjujen välit ja supat muodostavat mosaiikkimaisen vyöhykkeen. Harjun rakenteita kulkee myös järven vedenpinnan alla ja osa niistä ovat peittyneet myös savien alle. Alue on nykyään osa Saaren kansanpuistoa, jossa voi vapaasti retkeillä ja tutustua luonnonkohteisiin ja alueen historiaan.[9]
Alueen 11−13 lampea ovat syntyneet, kun jäätikköjoen suuaukon reunan jääseinämästä irtosi jäävuorenkappaleita, jotka hautautuivat hiekan joukkoon. Myöhemmin, kun mannerjään reuna oli vetäytynyt riittävän kauaksi, hiekan alla olleet jäävuoret sulivat ja hiekkaan jäi sille paikalle syvä ja jyrkkäreunainen painauma. Näitä painaumia kutsutaan harjusupiksi tai vain supiksi.[9][10][11]
Lähteet
- ↑ a b c d Tanilanlammi, Tammela (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 10.3.2015.
- ↑ a b Tammela:Jätevesineuvonnan loppuraportti (Arkistoitu – Internet Archive), 2008
- ↑ Ympäristöopas: Osa II: Järvien kunnostusmenetelmät (Arkistoitu – Internet Archive), s.197
- ↑ Oravainen, Reijo: Tanilanlammen kalat kuolivat, vesi kirkastui (Arkistoitu – Internet Archive), Vesiviesti 1/2003, s.5
- ↑ Forsell, Lars: Tammelan Saari ja Kaukola, 1692, Jyväskylän yliopisto
- ↑ Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050967.jpg), 1855-56
- ↑ Maanmittauslaitos: Senaatinkartasto: Tammela (XII 24) kartta (Arkistoitu – Internet Archive), 1884, Arkistolaitos
- ↑ a b c Saaren kansanpuisto Luontoon.fi. 2015. Metsähallitus. Viitattu 11.3.2015.
- ↑ a b Jäätikköjokimuodostumat GTK. Geologinen tutkimuskeskus. Viitattu 11.3.2015.
- ↑ Saaren kansanpuisto - Järvet ja lammet tammela.fi. 2015. Tammela: Tammelan kunta. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 11.3.2015.
Aiheesta muualla
