Tšiipakka oli kylä Korpiselän kunnan länsiosassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella. Tšiipakan kyläkeskus sijaitsi Korpijärven etelärannalla Korpiselän kirkonkylästä Soanlahdelle ja Värtsilään vievän maantien varrella noin kuusi kilometriä kirkonkylästä etelään.^[1] Tšiipakan naapurikyliä olivat lännessä Saarivaara ja Meriinaho, pohjoisessa Saaroinen ja kirkonkylä, idässä Hominvaara sekä etelässä Soanlahden puolella Havuvaara.^{[1] [2] [3]} Tšiipakassa sijaitsi yksi Korpiselän ortodoksisen seurakunnan tsasounista ja hautausmaa.^[4] Tsasouna on tuhoutunut.^[5] Tšiipakan kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1922 ja se toimi aluksi maanviljelijä Lipitsäisen talossa, kunnes oma koulutalo valmistui vuonna 1937.^[6]

Korpijärven ympäryskylät perustivat vuonna 1919 Korpijärven maamiesseuraan, josta Hoilola erosi omaksi seurakseen vuonna 1930 hankalien kulkuyhteyksien vuoksi.^[7] Seura hankki maataloustyökoneita kyläläisten käyttöön ja rakensi oman seurantalon Tšiipakkaan vuonna 1935.^[7] Kylässä toimi urheiluseura Tšiipakan Sisu.^[8]

Tšiipakan kylä on syntynyt 1500-luvulla,^[9] jolloin alue kuului Venäjälle. Stolbovan rauhassa vuonna 1617 kylä siirtyi Käkisalmen läänin mukana Ruotsille, jonka harjoittama verotus ja luterilaistaminen aiheuttivat Käkisalmen läänin alueelta ortodoksien pakolaisvirran Venäjän puolelle, asuttamaan siellä sodan aikana autioituneita kyliä. Tšiipakasta tähän pakolaisjoukkoon mainitaan liittyneen 47 asukasta.^[9] Muuttoliike laski kylän talolukua, sillä kun se vuonna 1631 oli seitsemän, oli se vuoteen 1651 mennessä vähentynyt kolmella.^[9] Vuonna 1657 alkoi Ruptuurisota, jossa Venäjä yritti vallata Käkisalmen läänin takaisin, mutta epäonnistui ja lisää ortodokseja pakeni Venäjälle. Paenneiden ortodoksien tilalle alkoi siirtyä luterilaista väestöä, joita Tšiipakassa mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1685.^[9]

Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 kylä siirtyi Venäjälle ja vuonna 1764 mainitaan Tšiipakasta kaksi kantataloa ja uudisasutukset mukaan lukien seitsemän viljelmää.^[9] Venäjän vallan aikana tšiipakkalaisistakin tuli lahjoitus­maa­talon­poikia. Vuonna 1812 Vanha-Suomi liitettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan ja vuonna 1880 Suomen valtio lunasti Korpiselän lahjoitusmaat,^[9] jonka jälkeen lahjoitusmaatalonpojista tuli kruunun vuokralaisia lampuoteja, kunnes he saivat tilat omikseen.

Talvisodassa Neuvostoliitto ei vallannut Tšiipakkaa, mutta 1940 Moskovan rauhanehtojen mukaan se jäi aivan uuden rajan tuntumaan Neuvostoliiton puolelle ja kyläläiset evakuoitiin jäljelle jääneeseen Suomeen. Jatkosodan alussa 1941 kylä vallattiin takaisin ja asukkaat pääsivät jälleenrakentamaan kotejaan, mutta 1944 alueelta oli vetäydyttävä ja väestö evakuoitiin uudelleen.