Syksyn sävel

Tämä artikkeli kertoo iskelmäkilpailusta. ”Syksyn sävel” on myös Juice Leskisen kappale.
Syksyn sävel
Tyyli laulukilpailu
Alkuperämaa  Suomi
Alkuperäiskieli suomi
Verkko MTV3
AlfaTV
Esitetty 1968 – 2001
2011 – 2013
2021 – 2022
Tuotanto
Tuotantoyhtiö(t) Solar Television
Aiheesta muualla
IMDb

Syksyn sävel on vuosina 1968–2001, 2011–2013, 2021 ja 2022 esitetty suomalainen television laulukilpailuohjelma. Ohjelma oli MTV3:n ohjelmistoa, mutta vuosina 2021 ja 2022 sitä esitettiin Alfa-tv-kanavalla. Kilpailun isinä pidetään Musiikki-Fazerin tuottajaa Jaakko Borgia ja säveltäjä-tuottaja Rauno Lehtistä.

Kilpailussa erilaiset artistit ja yhtyeet esittivät kappaleita ja katsojat äänestivät suosikkiaan.[1] Runsaan osanoton ja suuren yleisösuosion vuoksi ohjelma sai rinnalleen Kevään Sävel -ohjelman vuosina 1984, 1985 ja 1986.

Syksyn sävel -kilpailun syntymäaikana Suomessa oli vain kaksi televisiokanavaa eikä kevyelle musiikille ollut omaa foorumia. Ohjelmalla oli suosionsa huippuaikoina 1970- ja 1980-luvulla enimmillään noin 2,5 miljoonaa katsojaa. Kilpailu oli aluksi kaikille avoin, kunnes se muutettiin vuonna 1987 kutsukilpailuksi, jolloin finaalissa kuultiin 10–12 esitystä. Tämä herätti katsojissa ja osallistujissa epäilyjä tiettyjen lauluntekijöiden ja laulajien suosimisesta, vaikka ohjelman tekijät kiistivät tällaiset väitteet. Järjestäjät perustelivat muutosta osanottajien tason laskulla, koska varteenotettavat säveltäjät, sanoittajat ja sovittajat eivät heidän mielestään olleet enää kiinnostuneita kilpailusta. Vuodesta 1977 lähtien yksi lauluntekijä sai osallistua kilpailuun vain yhdellä kappaleella, millä haluttiin saada osanottajajoukko mahdollisimman monipuoliseksi. Kilpailun alkuaikoina käytössä olleesta postikorttiäänestyksestä luovuttiin vuonna 1980. Syksyn sävelen suosio hiipui 1990-luvulla, kun alan tarjonta lisääntyi kaupallisten kanavien tulon myötä ja yleisön huomio siirtyi muualle. [2]

Vuonna 2002 Syksyn Sävel oli ollut jo pitkään lopettamisuhan alla. MTV3:n ohjelmajohtaja Jorma Sairanen kertoi että "tuote oli kannattamaton eikä kiinnostanut sponsoreita" [3]. MTV3 päätti vaihtaa Syksyn Sävelen mainostajia paremmin houkuttelevaan Popstars-uutuuskilpailuun. Australialaisperäinen Popstars pyöri kaksi kautta ja korvautui sitten brittiläisellä Idols-formaatilla.

Kesällä 2011 MTV3 esitti Syksyn sävel -retro -nimisen ohjelman, joissa muisteltiin Syksyn sävel -kilpailuja vuosi vuodelta. Kesällä 2011 käsiteltiin vuodet 1968–1981 ja haastateltiin niissä esiintyneitä artisteja. Syksyllä 2012 MTV3-kanavalla näytettiin jatko, jossa käsiteltiin vuodet 1982-2001.[4]

Syksyllä 2011 Syksyn sävel palasi MTV3:n ohjelmistoon ja kilpailun keräystuotto käytettiin Suomen Syöpäyhdistyksen ja sen jäsenjärjestöjen tekemään työhön: valtakunnalliseen syöpäneuvontaan ja potilastyöhön.[5] Vuosina 2021 ja 2022 Syksyn sävel oli ohjelmistossa AlfaTV-kanavalla.[6][7]

Vuoteen 1975 asti kilpailu lähetettiin mustavalkoisena. Ensimmäinen värillinen Syksyn sävel esitettiin vuonna 1976.

Kilpailijat

Syksyn sävelessä esiintyneitä laulajia ovat olleet muun muassa Irwin Goodman, Sammy Babitzin, Jussi Lammela, Jonna Tervomaa, Kirka, Erkki Liikanen, Lea Laven, Rainer Friman ja Mikko Alatalo. Alatalo voitti kilpailun kaikkiaan neljä kertaa, Goodman, Liikanen, Laven, Friman ja Pelimannet kahdesti. Ohjelmassa pitkään vaikuttaneen Tauno Äijälän mukaan saman osallistujan useat peräkkäiset voitot herättivät närää muissa kilpailijoissa, mutta esimerkiksi Alatalolla, Goodmanilla ja Liikasella oli selvä kuva siitä, millainen musiikki saavutti juuri sillä hetkellä vastakaikua yleisössä. Ohjelman alkuaikoina kilpailu miellettiin vahvasti miehiseksi. Osasta kilpailussa esitetyistä kappaleista on tullut kansansuosikkeja, kun taas osa kappaleista on jäänyt vähemmälle huomiolle. Tunnettuja Syksyn sävelessä esitettyjä musiikkikappaleita ovat muun muassa ”Minttu sekä Ville”, ”Surun pyyhit silmistäni”, ”Sinulle vain”, ”Poing poing poing”, ”Mun sydämeni tänne jää” ja ”Daa-da daa-da”. Joinakin vuosina kilpailukappaleista on menestynyt kaupallisesti parhaiten muu kuin voittaja. [8] Myös monista karsiutuneista kappaleista tuli myyntimenestyksiä levymarkkinoilla; tällaisia ovat olleet esimerkiksi Matin ja Tepon ”Kissankultaa” vuodelta 1970, Dannyn ja Armi AavikonKaiken sulle antaisin” vuodelta 1977 sekä Tarja Lunnaksen ”Seine” vuodelta 1997. Tauno Äijälän mukaan monen kilpailusta pudonneenkin laulajan ura pääsi kunnolla vauhtiin nimenomaan Syksyn sävelen ansiosta. [9]

Voittajat

Vuosi Esittäjä Kappale Säveltäjä Sanoittaja
1968 Kristian (Bengt Huhta) Näin on Aarno Raninen
1969 Pasi Kaunisto Sanat eivät riitä kertomaan Toivo Kärki Juha Vainio
1970 Irwin Goodman St. Pauli ja Reeperbahn Irwin Goodman Emil von Retee
1971 Irwin Goodman Poing poing poing Irwin Goodman Emil von Retee
1972 Sammy Babitzin Daa-da daa-da Kari Kuuva
1973 Jukka Kuoppamäki Kultaa tai kunniaa Jukka Kuoppamäki
1974 Jussi Raittinen & The Boys Metsämökin tonttu K. W. Blomqvist
1975 Erkki Liikanen Evakkoreki Erkki Liikanen
1976 Erkki Liikanen Jokkantii Erkki Liikanen
1977 Marion Rakkaus on hellyyttä Antti Hyvärinen Chrisse Johansson
1978 Mikko Alatalo Vicky Lee Mikko Alatalo, Harri Rinne
1979 Lea Laven Ei oo, ei tuu Jori Sivonen Raul Reiman
1980 Mikko Alatalo Rikoo on riskillä ruma Mikko Alatalo, Harri Rinne
1981 Mikko Alatalo Mummoni ja moukarinheitto Mikko Alatalo, Harri Rinne
1982 Mika Sundqvist Hormoonihiiret Mika Sundqvist
1983 Jonna Tervomaa Minttu sekä Ville Veikko Samuli Raul Reiman
1984 Anja Niskanen Ollaan hiljaa vain Vesa Torppa Antero Ollikainen
1985 Pentti Lasanen Luoksesi jään Jori Sivonen instrumentaali
1986 Mikko Alatalo Minna Mikko Alatalo, Harri Rinne
1987 Showdown Sommarn 78 Peter Lindberg
1988 Kirka Surun pyyhit silmistäni Kassu Halonen,
Kisu Jernström
Vexi Salmi
1989 Ari Klem Pieni ystäväin Matti Ruohonen,
Teppo Ruohonen
Turkka Mali,
VeePee Lehto
1990 Rainer Friman Se on salaisuus Jukka Koivisto
1991 Kurre Jäit sateen taa Kurt Westerlund Katri Leimu
1992 Rainer Friman Virta vie, virta tuo Jukka Koivisto
1993 Pelimannet Amore Kyösti Roth Kyösti Roth,
Erno Enroth
1994 Eija Kantola Yön hiljaisuus Mika Toivanen Jukka Välimaa
1995 Pelimannet ja Benja Jambo Samba Kyösti Roth Kyösti Roth,
Erno Enroth
1996 Kari Vepsä Onnenmaa Kisu Jernström Kisu Jernström,
Asser Korhonen
1997 Eino Grön Vähemmän kiirettä, enemmän aikaa Reino Markkula Kari Tuomisaari
1998 Marita Taavitsainen André Kari Litmanen Jiri Nikkinen
1999 Lea Laven Nyt kun oot mennyt Veikko Samuli Pekka Ruuska
2000 Antti Huovila Vaskikellot Jori Sivonen Vexi Salmi
2001 Janne Tulkki Yksinäinen pitkä tie Jori Sivonen Vexi Salmi
2011 Jari Sillanpää En se olla saa Esa Nieminen Eija Hinkkala
2012 Jesse Kaikuranta Järjetön rakkaus Matti Mikkola,
Aku Rannila
Saara Törmä
2013 Suvi Teräsniska Täydellinen elämä Petri Somer Sana Mustonen
2021 Saija Tuupanen Kuurasydän Timo Forsström Nina Granroth
2022 Leif Lindeman Sydämes on kultaa vieläkin Leif Lindeman

Julkaisut

Useampana vuonna julkaistiin kilpailujen yhteydessä kokoelmaäänite, joka sisälsi kyseisen vuoden kilpailuun osallistuneita kappaleita.

  • Syksyn sävelsatoa 71
  • Syksyn sävelsatoa 72
  • Syksyn sävel 75
  • Syksyn säveliä 76
  • Syksyn säveliä 77
  • Syksyn säveliä 78
  • Syksyn sävel 78
  • Syksyn sävelet 80
  • Syksyn sävel: Mitäs me karsitut 81
  • Syksyn sävel 88
  • Syksyn sävel 90
  • Syksyn sävel hitit 91
  • Syksyn sävel hitit 92
  • Syksyn säveliä 94
  • Syksyn säveliä 95
  • Syksyn sävel 1968–2001 (2005)
  • 1970-luvun Syksyn Sävelet (2011)
  • Syksyn sävel 2011

Lähteet

  1. Osa 1: Miksi voitti väärä laulu? Muistikuvaputki, Yleisradio
  2. Marika Latva-Kurikka: Skandaaleja ja plagiointisyytteitä! Iltalehden Viikonvaihde, 29.–30.10.2011, s. 14–15.
  3. http://www.kaleva.fi/uutiset/kulttuuri/syksyn-savelta-ei-jarjesteta-tana-vuonna/472483/
  4. MTV3 Spotti: Syksyn sävel retro[vanhentunut linkki] MTV3
  5. Syksyn Sävel 2011 (Arkistoitu – Internet Archive) MTV3
  6. Juuti, Mikko: Syksyn Sävel palaa televisioon syksyllä is.fi. 11.5.2021. Viitattu 17.6.2021.
  7. Syksyn Sävel 2022 -kisan voittaja ratkesi MTV uutiset. 16.10.2022. Viitattu 25.9.2023.
  8. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1986, s. 370.
  9. Iltalehden Viikonvaihde 29.–30.10.2011, s. 14–15.

Aiheesta muualla