Tilastokeskuksen taajama-aluerajauksen mukaan vuoden 2019 lopussa Sulkavan kirkonkylän pinta-ala oli 3,47 neliökilometriä ja väkiluku 1 040.[1] Tilastollinen taajamarajaus voi poiketa virallisesta kunnanosien rajauksesta.
Sulkavan seutu kuului 1500-luvun alussa Sääminkiin Iitlahden neljänneskuntana (Jdelax fierdungh 1565, Jdelachden Nälieskundast 1597). Sulkavasta tuli Säämingin kappeliseurakunta ja sai oman kirkkoherran vuonna 1630. Kirjallisissa lähteissä paikkakunta on esiintynyt muodossa Sulkawaby (1666).[2]
Sulkava oli myös kylän nimi Säämingissä (Sulkava 1692). Kalannimen sulkava sisältyvän kylännimen on esitetty pohjautuvan joko lammen tai kosken nimeen. Lampi oli ilmeisesti Sulkavan kirkon länsipuolella sijaitseva Myllylampi, jonka nimi on ollut Sulkavan paikallishistoriasta kirjoittaneen Paavo Seppäsen (1999) mukaan Sulkavaisenjärvi (*Sulkavajärvi > *Sulkavainen > Sulkavaisenjärvi). Esimerkiksi nykyinen Tiittalan talo sijaitsee paikalla, joka vielä 1600-luvulla tunnettiin Sulkavaisenmäkenä. Mäen ja nykyisen hautausmaan välillä oli Sulkavaisenpelto (Sulkauan). Seppäsen mukaan Tiittalankosken vanha nimi olisi ollut Sulkavankoski. Useat muutkin seudun paikannimet ovat hänen mukaansa olleet Sulkavan-alkuisia, mutta nimen siirtymisen viittaavaa sukunimeä Sulkavainen ei ole seudulta löytynyt. Pekka Lappalainen (1970) onkin olettanut, että kylännimen pohjana on viereisen kosken nimi.[2]
