Stambanan genom övre Norrland |
|
Perustiedot |
Reitti |
Bräcke–Boden |
Avattu |
• Bräcke–Solleftea 1883–1886 • Sollefteå–Amundsjö 1889 • Amundsjö–Vännäs 1891 • Vännäs–Hällnäs 1892 • Hällnäs–Jörn 1893 • Jörn–Boden 1894 |
Omistaja |
Ruotsin valtio |
Ylläpitäjä |
Trafikverket |
Liikenne |
Liikennöitsijä(t) |
SJ, Green Cargo, Hector Rail |
Tekniset tiedot |
Pituus |
626 km |
Raiteiden lkm |
pääosin yksiraiteinen |
Raideleveys |
1 435 mm |
Sähköistys |
kyllä |
Liikenteenohjaus |
Kauko-ohjaus |
Bräcke–Boden (joitain liikennepaikkoja lukuun ottamatta) |
Ohjauskeskus |
Ånge, Boden |
Suojastus |
kyllä |
Kulunvalvonta |
ATC |
Aiheesta muualla |
|
|
Infobox OK |
Stambanan genom övre Norrland on yksi Ruotsin rataverkon päärataosuuksista, ja se johtaa Bräckestä Långselen ja Vännäsin kautta Bodeniin. Rataosan pituus on 626 kilometriä, se on sähköistetty ja pääosin yksiraiteinen.[1]
Historia
Valtiopäivät päätti radan rakentamisesta vuonna 1881. Rataosa rakennettiin ja avattiin liikenteelle useissa osissa vuosina 1883–1894. Rakentaminen aloitettiin Bräcken rautatieasemalta, jossa rata risteää Mittbananin kanssa. Rakentaminen kohti pohjoista jatkui etapeittain. Vuonna 1890 valtiopäivät teki päätöksen, että tuolloin Vännäsiin saakka työn alla ollut päärata olisi yhdistettävä pohjoispäästään Malmbanan-rataan. Risteysasemaksi valittiin Boden. Rata Bodeniin saakka valmistui elokuussa 1894, jolloin myös koko rataosuus otettiin koko pituudeltaan käyttöön.[1]
Sähköistys ja liikenteenohjaus
Sähköistys otettiin käyttöön etapeittain etelästä alkaen. Ensimmäisenä sähköistys otettiin käyttöön osuudella Bräcke–Långsele vuonna 1939, ja seuraavana vuonna sähköistys otettiin käyttöön osuudella Långsele–Mellansel. Jörniin saakka sähköistys valmistui 1941 ja Bodeniin saakka 1942.[1]
Liikenteenohjauslaitteistojen muutostyöt suoritettiin 1950–1960-lukujen vaihteessa sekä 1970-luvulla. Keskitetty liikenteenohjaus, kauko-ohjaus (ruots. fjärrblockering), otettiin käyttöön Bräcken ja Långselen välillä 1961. Rataosan pohjoiset liikennepaikat otettiin vaiheittain kauko-ohjaukseen 1970-luvun alusta lähtien.[1]
Lähteet