Trikoúpis syntyi MesolóngissaAitolia-Akarnaniassa vuonna 1788. Hänen vanhampansa olivat Ioánnis Trikoúpis ja Alexándra Palamá. Trikoúpis opiskeli Mesolóngissa ja Patraksessa muun muassa kieliä. Hän sai työpaikan Englannin konsulaatista, ja sai näin paljon hyödyllisiä suhteita sekä poliittista ja diplomaattista kokemusta. Hän pääsi myös opiskelemaan ulkomaille. Myöhemmin Trikoúpiksesta tuli Jooniansaarten yhdysvaltojen brittiläisen käskynhaltijan Frederick Northin yksityissihteeri, ja hän oli muun muassa perustamassa Joonian akatemiaa.[1]
Kreikan vapaussodan alettua vuonna 1821 Trikoúpis osallistui Aléxandros Mavrokordátoksen sotaretkeen, ja seurasi tätä Trípoliin, Zákynthokselle, Korfulle ja Mesolóngiin. Trikoúpis myös avioitui Mavrokordátoksen tyttären Aikaterínin kanssa. He saivat kuusi lasta, joista kaksi, poika Charílaos Trikoúpis ja tytär Sofía Trikoúpi, elivät aikuisikään. Charílaos toimi Kreikan pääministerinä myöhemmin.[1]
Poliitikkona ja suurlähettiläänä
Trikoúpiksesta tuli vuonna 1826 Kreikan väliaikaisen kansannousuhallinnon jäsen. Vuonna 1829 hän toimi Árgoksessa ja asettui siellä muun opposition (Mavrokordátos mukaan lukien) mukana vastustamaan Ioánnis Kapodístriasta. Kapodístriaksen lähetettyä sotajoukon Trikoúpis joutui karkotetuksi Mílokselle. Myöhemmin hän siirtyi Hydralle, johon syntyi toinen opposition keskus. Kapodístriaksen murhan vuonna 1831 jälkeen Trikoúpis siirtyi pääkaupunki Náfplioon ja osallistui hallintoon, joka valitsi Oton Kreikan ensimmäiseksi kuninkaaksi.[1]
Kuningaskunnan alkuvaiheessa Trikoúpis nousi Kreikan ensimmäiseksi pääministeriksi, ja johti kahta hallitusta. Hän vastusti baijerilaisen kuningashuoneen itsevaltaisia pyrkimyksiä, ja sai siirron suurlähettilääksi Lontooseen vuosiksi 1834–1838. Oton epäsuosioon jouduttuaan hänet kutsuttiin välillä takaisin, jonka jälkeen hän toimi Lontoossa jälleen vuodet 1841–1843. Tämän jälkeen hän toimi ulkoministerinä Mavrokordátoksen hallituksessa, ja osallistui niin kutsutun Englantilaisen puolueen toimintaan. Vuonna 1849 hän palasi jälleen Lontooseen, ja kaudellaan muun muassa puhui Jooniansaarten Kreikkaan liittämisen puolesta, mikä myöhemmin toteutuikin. Samaan aikaan hän kirjoitti historiateoksensa Kreikan vapaussodan historia (Istoría tis Ellinikís Epanastáseos).[1]
Historian lisäksi Trikoúpis kirjoitti myös muun muassa puheita sekä runoutta. Trikoúpis palasi Ateenaan vapaaehtoisesti vuonna 1862. Hän kuoli Ateenassa vuonna 1873.[1]
,_%CE%95%CE%BB%CE%B1%CE%B9%CE%BF%CE%B3%CF%81%CE%B1%CF%86%CE%AF%CE%B1_%CE%A3%CF%80%CF%85%CF%81%CE%AF%CE%B4%CF%89%CE%BD%CE%B1_%CE%A0%CF%81%CE%BF%CF%83%CE%B1%CE%BB%CE%AD%CE%BD%CF%84%CE%B7.jpg)
