Spárti on perinyt nimensä samalla paikalla sijainneelta antiikin ajan Spartan kaupungilta, joka oli yksi antiikin Kreikan merkittävimpiä kaupunkivaltioita. Nykyinen Spárti on Lakonian hallinnollinen, taloudellinen ja kulttuurikeskus sekä Evrótas-joen eli Irin laakson maatalousalueen keskus, jonka tärkeimmät tuotteet ovat sitrushedelmät ja oliivit. Kaupungissa toimii myös osa Peloponnesoksen yliopistosta.[3][4]
Spártin kaupunki sijaitsee Lakonian pohjoisosissa Evrótas-joen tasangolla joen länsirannalla ja Taÿ́getos-vuoren itäpuolella. Alue on hedelmällistä maanviljelysaluetta. Kaupungin länsipuolella sijaitsee Párnonas-vuorijono.
Kaupunki on noin 210 metrin korkeudella merenpinnasta. Vuoden keskilämpötila on noin 17,4 °C.[3][4]
Sparta eli Lakedaimon oli antiikin aikana Peloponnesoksen ja koko Kreikan merkittävimpiä kaupunkivaltioita (polis). Spartan kaupunkivaltion vallassa ollut alue käsitti myöhemmin Lakonian lisäksi myös Messenian.
Antiikin Spartan teatterin raunioita, taustalla nykyinen Spártin kaupunki.
Spartan lähettyvillä oli merkittävä keskus jo mykeneläiselläpronssikaudella 1400–1200-luvuilla eaa. Mykeneläisiä löytöjä on tehty muun muassa Menelaionista ja Pellanasta. Doorilaiset valloittivat Lakonian noin 950 eaa., jonka jälkeen kehittyi Spartan kaupunkivaltio. Se oli Kreikan johtavia kaupunkivaltioita noin vuosina 700–500 eaa.[5] Sparta johti niin sanottua peloponnesolaisliittoa, johon kuului monia muita kreikkalaisia kaupunkeja. Peloponnesolaissodan aikana vuosina 431–404 eaa. Spartan tärkein vihollinen oli Ateena, jonka kanssa Sparta taisteli Kreikan herruudesta. Voitettuaan sodan Sparta saavutti jälleen hetkeksi johtoaseman kreikkalaisten kaupunkivaltioiden joukossa. Sparta menetti valta-asemansa vuonna 371 eaa., kun sen sotilasmahti kukistui lopullisesti.
Sparta oli tyypillisimpiä Kreikan ylimysvaltioista: kaupunkivaltio, jonka hallitusmuoto oli lopulta suorastaan oligarkkinen. Spartan valtiomuoto, jonka säätäminen perimätiedon mukaan liittyy Lykurgoksen nimeen, oli kuitenkin pitkän kehityksen tulos.[6] Sparta oli itseensä sulkeutunut kaupunki- ja sotilasvaltio, joka oli kuuluisa ankarasta ja yksipuolisesta sotilaskasvatuksesta ja armeijastaan. Sen elinkeinoelämää hallitsi maanviljelys ja karjanhoito. Sparta ei harjoittanut paljoakaan kaupankäyntiä, eikä sillä ollut myöskään mainittavaa käsityöteollisuutta tai merkittävää osuutta Kreikan kulttuurielämän kehitykseen.[6] Spartan nimi symboloi usein edelleen ”spartalaista” yksinkertaista ja ankaraa elämäntapaa sekä sankaruutta ja sotilaskunniaa.[4]
Nykyinen kaupunki
Spártin kaupunkia.
Bysanttilaisella ajalla alueen asutus siirtyi läheiseen Mystraksen linnoitettuun kaupunkiin, joka oli Peloponnesoksen merkittävin keskus. 1200-luvulta 1800-luvulle tultaessa entinen Sparta oli kutistunut pienehköksi kyläksi Mystraksen varjossa. Spartan suojeluspyhäksi tuli siellä vaikuttanut Pyhä Nikon.[7]
Kreikan itsenäistyttyä kuningas Otto antoi 20. lokakuuta 1834 määräyksen, että Mystraksen kaupunki oli siirrettävä antiikin Spartan paikalle, ja kaupungin nimeksi tulisi sama kuin muinaisaikana (nykykreikkalaisessa nimimuodossa Spárti). Nykyisen Spártin kaupungin kaupunkisuunnittelun päämääränä oli luoda ideaalisen kaunis kaupunki käyttämällä bulevardeja ja puistoja. Kaupungin kadut muodostavat säännöllisen ruutukaavan, päin vastoin kuin useimmissa Kreikan vanhoissa kaupungeissa. Suunnittelua johtivat saksalaiset arkkitehdit Fr. Stauffertin johdolla. Vanha rakennuskanta edustaa uusklassista arkkitehtuuria, ja sen merkittivimpiä edustajia kaupungissa on vuonna 1909 rakennettu kunnantalo.[3][4] Kuningasaikana Kreikan kruununperillisen titteli oli Spartan herttua (doúx tis Spártis).
Spártissa asui vuonna 2011 35 259 -asukasta. Kaupungin väkiluku on kasvanut 1970-luvulta alkaen, mutta kasvu on hidastunut 2000-luvulla.
Vuoden 2011 kuntauudistuksesta lähtien Spártin kunta muodostuu seitsemästä kunnallisyksiköstä, jotka vastaavat uudistusta edeltäneitä kuntia. Kunnallisyksiköt sekä niihin kuuluvat kylä- ja kaupunkiyhdyskunnat ja asutukset ovat:[1][8]
Näkymä Mystraksen linnavuorelta Lakonian tasangolle ja Spártin kaupunkiin.
Antiikin Spartan merkittävimmät rauniot ovat nykyisen kaupungin keskustan pohjoispuolella sijaitsevat akropolis ja agora, joiden alueella sijaitsevat muun muassa Spartan teatterin, Skiaksen ja Persialaisen stoan rauniot; Artemis Orthian pyhäkön rauniot kaupungin itäpuolella; sekä niin kutsuttu Leonidaan hauta kaupungin keskustassa. Kaupungin nähtävyyksiin kuuluu antiikin raunioiden lisäksi muun muassa Spártin arkeologinen museo.
Noin kolme kilometriä Spártista itäkaakkoon on Menelaionin arkeologinen alue. Kaupungin länsipuolella noin kuuden kilometrin päässä sijaitseva Mystras on Unesconmaailmanperintökohde.
↑Άρθρο 1: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 11.8.2010, nro Τεύχος Δεύτερο, Αρ. Φύλλου 1292. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio. (PDF) (kreikaksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ abΆρθρο 1: Σύσταση δήµων. NOMOΣ ΥΠ’ΑΡΙΘ. 3852: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 7.6.2010, nro Τεύχος Πρώτο, Αρ. Φύλλου 87. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio. (PDF) (kreikaksi)
