Alkuperäinen toimisto Ōta, Tokio, Japani Kansainväliset toimistot San Francisco, Kalifornia, USA Brentford, Lontoo, Iso-Britannia Sydney, Australia Seoul, Etelä-Korea Vancouver, Kanada
Sega Games Co., Ltd. (jap.株式会社セガ) (lyhenne sanoista Service Games), ja virallisesti tyyliteltynä SEGA on videopelien ja videopelialustojen kehittämiseen ja julkaisuun keskittynyt yritys.
Marty Bromley perusti yhtiön nimellä Standard Games vuonna 1940Havaijilla, jossa yhtiö valmisti pelikoneita, flippereitä ja muita ajantappovälineitä Yhdysvaltain armeijan tukikohdissa työskenteleville sotilaille.[3] Myöhemmin pelejä vietiin Japaniin, jossa yhtiön nimi oli Service Games.[3] Nimi lyheni SeGaksi. Vuonna 1952 yhtiö siirsi päämajansa ja suurimman osan toiminnastaan JapaninTokioon. Segan Pohjois-Amerikan päämaja sijaitsee Los Angelesissa ja Euroopan yksikkö Lontoossa.
Sega tuli 1980-luvulta asti tunnetuksi kolikkopelien valmistajana. Sega hankki Gremlin Industries -yhtiön ja julkaisi pian tämän jälkeen pelin Head On.[3] Sega on julkaissut useita menestyneitä kolikkopelejä, kuten Hang-On, Outrun ja Daytona USA. Kolikkopelien kehitys ja valmistus on jatkunut edelleen Segan ylläpitämiin huvipuistoihin ja pelihalleihin. Sega on tuottanut enemmän kolikkopelejä kuin mikään muu yhtiö: 530 peliä 23 alustalla vuodesta 1981 lähtien vuoteen 2010 mennessä.[4]
Sega alkoi 1980-luvun loppupuolella kilpailla pelikonsolimarkkinoillaNintendon kanssa, ja kilpailu kesti lähes vuosikymmenen. Lopulta uusien kilpailijoiden, kuten Sonyn ja Microsoftin, ilmaantuessa kuvioihin niukka menestys ja taloudelliset vaikeudet ajoivat Segan konsolimarkkinoilta.
Ennen vuotta 1990 Segan maskotti oli Alex Kidd, mutta Sega Mega Drivella debytoinut Sonic korvasi kyseisen hahmon Segan maskottina. Sonic on edelleen Segan suosituin ja tunnetuin hahmo, ja Sega Mega Drive on edelleen Segan kaupallisesti menestynein konsoli, sillä 1990-luvun alussa se onnistui myymään Yhdysvalloissa paremmin kuin Nintendon Super Nintendo Entertainment System, vaikkakin jäi lopulta hyväksi kakkoseksi vuonna 1994.
Vuonna 2010 Sega poisti markkinoilta Sonic the Hedgehog -pelisarjan peleistä ne, jotka olivat saaneet ristiriitaisen tai huonomman keskiarvosanan Metacriticiltä.[5]
Vuonna 2013 Sega osti Atlus-yhtiön sen emoyhtiön Indexin jouduttua talousvaikeuksiin.[6]
Sega Akihabara No.2 vuonna 2018.
Vuonna 2020 Sega Sammy Holdings myi enemmistöosuuden Sega Entertainmentistä Genda-yhtiölle.[7] Kauppa koskee pelihalli- ja huvipuistotoimintaa kuten kolikkopelejä, joihin COVID-19 -pandemia on vaikuttanut syvillä tappioilla.[7] Elokuussa 2020 yhtiö sulki Akihabarassa tunnetun Akihabara Building 2 -pelihallinsa (aiemmin tunnettu nimellä Akihabara Gigo).[7][8] Syyskuussa 2021 Sega ilmoitti Sega Ikebukuro Gigo -pelihallin sulkemisesta 28 vuoden jälkeen vuokrasopimuksen päätyttyä.[9] Sega Ikebukuro Gigo oli muodostunut maamerkiksi ja oli merkittävä koepaikka uusille peleille.[9]
Sega itse vielä valmistaa ja myy kolikkopelejä.[10]
Tammikuussa 2022 kerrottiin Segan vetäytyvän pelihallitoiminnasta ja yhtiö myy jäljellä olevat pelihallinsa Genda-yhtiölle.[11]
Huvipuistot ja pelihallit
Japanissa pelihallit ovat vielä suosittuja pelitalojen omistaessa sekä tilat että laitteet ja niissä olevat pelit. Segan pelihallit tunnetaan nimellä Club Sega.[12][13]
Yhtiöllä on myös Joypolis- ja SegaWorld-nimisiä huvipuistoja.
Sega Joypolis -huvipuistolaite.
Segan konsolit
Sega julkaisi 1980-luvun alussa SC-3000 -mikrotietokoneen. Nintendo Entertainment Systemin menestyksen jälkeen Sega panosti enemmän kilpailuun pelikonsoleissa. Tämän aikakauden vähemmän tunnettuja Sega-konsoleita edustivat SG-1000, SG-1000 Mark II sekä SG-1000 Mark III. Vaikka Sega Master System oli Segan tehokkain 8-bittinen konsoli, ei se missään vaiheessa kamppailut Nintendo Entertainment Systemin kanssa pelaajien suosiosta. Sega Mega Drive oli Segan kaupallisesti menestynein konsoli. Segan värillistä käsikonsolia Sega Game Gearia on aina pidetty Segan pahimpana virhesijoituksena. 32-bittinenSega Saturn kilpaili jonkin aikaa nousuaan tekevää SonynPlayStationia vastaan, mutta sen myynti jäi Euroopassa pieneksi, ja lopulta pelintekijät menettivät kiinnostuksensa.
Segan viimeiseksi konsoliksi jäi Sega Dreamcast, joka pärjäsi hyvin jonkin aikaa ja jolla esimerkiksi tehtiin ensimmäinen varteenotettava kokeilu siirtää Sonic the Hedgehog3D-grafiikkaa käyttävään muotoon, mutta lopulta PlayStation 2 söi Segan markkinat. Harrastajat pitävät yleisesti Dreamcastin pelivalikoimaa poikkeuksellisen laadukkaana, joskin menestyneempiä konsoleita niukempana. Menestyneimmät nimikkeet ovat Sonic Adventure ja Shenmue.
Shenmue oli aikoinaan taloudellisesti pettymys kriitikoiden ylistävistä arvioista huolimatta. Peli on kuitenkin vaikuttanut avoimen pelimaailman pelien syntyyn ja sisälsi useita innovaatioita.[15]
Miku Hatsunevocaloid -hahmoon perustuvat pelit ovat Japanissa olleet suosittuja. Hahmoon perustuvia pelejä oli myyty 2.5 miljoonaa kappaletta heinäkuuhun 2014 mennessä.[16]
Initial D -sarjasta on tehty useita pelejä: kahdeksan kolikkopeliä pelihalleihin sekä kolme konsolipeliä.
.jpg)
