PROFILPELAJAR.COM

Savon rata
Perustiedot
Reitti	Kouvola–Iisalmi
Rakennettu	useissa osissa
Avattu	1902
Omistaja	Suomen valtio
Ylläpitäjä	Väylävirasto
Liikenne
Liikennöitsijä(t)	VR-Yhtymä, Fenniarail, GRK Rail Oy, NRC Group Finland Oy, Sweco Infra & Rail Oy
Henkilöjunia / vrk	20
Tavarajunia / vrk	51
Tekniset tiedot
Pituus	357,8 km
Raiteiden lkm	1 (2 Iloharju–Kuopio)
Raideleveys	1 524 mm
Sähköistys	koko rataosuudella 25 kV / 50 Hz
Sallittu nopeus
• henkilöliikenteessä	Kouvola–Kinni 140 km/h,; Kinni–Otava 200 km/h,; Otava–Iisalmi 140 km/h
• tavaraliikenteessä	120 km/h
Liikenteenohjaus
Kauko-ohjaus	(Kouvola)–(Pieksämäki)–(Kuopio)–(Iisalmi)
Ohjauskeskus	Kouvola (Kouvola–Pieksämäki),; Pieksämäki (Pieksämäki–(Kuopio)–Iisalmi)
Miehitetyt asemat	Kuopio, Iisalmi
Suojastus	linjasuojastus
Kulunvalvonta	JKV
	( ) = liikennepaikka ei kuulu kauko-ohjattuun rataan.
	Merkkien selitykset
	Infobox OK

Savon rata on osa Suomen rataverkkoa. Se ulottuu Kouvolasta Iisalmeen, pituutta radalla on 358 kilometriä ja se on koko matkalta sähköistetty.

Rataosuudella on 9 henkilöliikenteen nykykäytössä olevaa asemaa: Kouvola, Mäntyharju, Mikkeli, Pieksämäki, Suonenjoki, Kuopio, Siilinjärvi, Lapinlahti ja Iisalmi. VR liikennöi radalla InterCity- ja Pendolino-junia.^[2]

Historia

Suunnittelu ja reittivaihtoehdot

Rautatien rakentamista Savoon alettiin suunnitella 1870-luvulla. Kiistaa herätti radan linjaus ja siitä esitettiin useita eri versioita. Aluksi esitettiin länsi–itä-suuntaista rataa, mutta pian päädyttiin etelä–pohjois-suuntaiseen rataan. Rataa suunniteltiin rakennettavan muun muassa Taavetin, Mikkelin ja Kangasniemen kautta Jyväskylään, Taavetin, Mikkelin ja Varkauden kautta Kuopioon sekä Kaipiaisten, Mikkelin ja Suonenjoen kautta Kuopioon.^[3] Valtiopäivien edustaja Edvin Avellan huomautti vuonna 1885, että Taavetin ja Mikkelin kautta Kuopioon kulkeva rata ei sivunnut tarpeeksi vesireittejä, eikä palvellut siten kasvavaa puunjalostusteollisuutta.^[lähde? ] Vuoden 1885 valtiopäivillä 17. huhtikuuta rata päätettiin rakentaa Kouvolan, Mikkelin, Pieksämäen ja Suonenjoen kautta Kuopioon.^[4]

Rakentaminen ja käyttöönotto

Radan rakentaminen aloitettiin vuonna 1886. Sitä rakensi parhaimmillaan yli 10 000 työntekijää. Rata valmistui ensimmäisenä Mikkelin ja Kuopion välillä vuonna 1888, mutta senaatti ei antanut lupaa liikenteen aloittamiseen.^[5] Koko rataosuuden avajaispäivää vietettiin 1. lokakuuta 1889.^[6]^[7] Rakentaminen kesti yhteensä kolme vuotta ja seitsemän kuukautta.^[8] Jatkoa tälle radalle oli luvassa seuraavana vuonna, jolloin valmistui Kotkan rata Kouvolasta Kotkaan.

Jatke Kajaaniin

Vuoden 1900 valtiopäivillä päätettiin Savon radan jatkamisesta Kuopiosta Iisalmen kautta Kajaaniin.^[9] Tällöin eräänä laajimmista rakennuskohteista oli silta- ja pengeryhteys Kallaveden yli eli Kallansillat. Alun perin tarkoitus oli rakentaa rata rahojen säästämiseksi kapearaiteiseksi,^[lähde? ] mutta se päätettiin kuluista huolimatta tehdä leveäraiteiseksi. Liikenne Iisalmeen alkoi 1. heinäkuuta 1902 ja liikenne Kajaaniin alkoi 16. lokakuuta 1904.^[9]^[10] Radan pituus siihen aikaan oli 443 kilometriä ja se tehtiin mutkaiseksi, jotta säästettäisiin maastonmuokkauskuluissa.

Liikennöinti

Vielä 1800-luvun lopulla matkustaminen oli hidasta. Matka Mikkelistä Kouvolan kautta Helsinkiin kesti yli 12 tuntia, joskin pari tuntia täytyi odottaa Kouvolassa junan vaihtoa.^[lähde? ] Vuonna 1904 matka-aika Kuopiosta Kouvolaan oli noin 10 tuntia ja Mikkelistä Kouvolaan noin neljä tuntia.^[11] Vuonna 1914 matka-ajat olivat nopeutuneet ja Kuopiosta Kouvolaan kesti noin kahdeksan tuntia ja Mikkelistä Kouvolaan noin kolme tuntia.^[12] Ennen Suomen itsenäisyyttä oli Mikkelistä Viipuriin paremmat yhteydet kuin Helsinkiin, sillä Viipuri oli lähempänä ja se oli Itä-Suomen suurin kaupunki. Kouvolassa junanvaihtokaan ei kestänyt kuin kymmenisen minuuttia. Itsenäisyyden jälkeen Helsingistä tuli Mikkelistä lähtevän matkustajaliikenteen kannalta yhä tärkeämpi. Alkuperäisen Viipuri-keskeisen linjauksen takia Helsingistä tulevat junat joutuvat vieläkin vaihtamaan kulkusuuntaa jatkaessaan Savon radalle. Vuoteen 1939 mennessä matka-aika oli jo nopeutunut niin, että matka Helsingin ja Mikkelin välillä kesti noin 5,5 tuntia.

Vielä vuoteen 2002 asti pääsi monille Kouvola–Kuopio-välin pienille asemille paikallisjunalla, mutta kyseiset junavuorot sekä henkilöliikenne niiden käyttämillä liikennepaikoilla kuitenkin lakkautettiin^[13] matkustajamäärien vähyyden vuoksi.

Savon radan Pendolino-liikenne alkoi 5. kesäkuuta 2005 (Iisalmesta Kuopion ja Mikkelin kautta Helsinkiin, Pieksämäki–Kuopio-välillä oli liikennöity jo aiemmin).^[lähde? ]

Kunnostus ja sähköistys

Vuonna 1960 aloitettiin 15 vuotta kestänyt Savon radan perusparannus ja siihen liittyneet mutkaisen radan oikaisut, joiden tuloksina radasta tuli suoraviivaisempi ja sillä voitiin ajaa suuremmilla nopeuksilla. Monilta osin kyseessä oli käytännössä radan rakentaminen uudelleen. Suurimmat työt tehtiin Kouvolan ja Mikkelin sekä Suonenjoen ja Kuopion välillä. Ensimmäinen suuri muutos oli radan lähtökaarteen loiventaminen Kouvolassa, ja huomattavia mutkien oikaisuja tehtiin muun muassa Vuohijärvellä, Hillosensalmella, Suonenjoen asemalla ja Kuopion Kurkimäessä sekä Pitkälahdessa. Monien oikaisuiden yhteydessä jouduttiin tekemään tunneleita ja kallioleikkauksia.^[14]

Mikkeli–Pieksämäki-osa otettiin käyttöön VR:n ensimmäisenä kauko-ohjattuna rataosana 16. huhtikuuta 1962. Kauko-ohjauksen rakentaminen oli aloitettu 1960,^[15] ja sitä oli kokeiltu Vuolingossa jo 1955^[16]. Vuonna 1963 otettiin myös Kouvola–Mikkeli-rataosan kauko-ohjaus käyttöön.^[17] Kauko-ohjauksen seurauksena monista pienistä liikennepaikoista tuli miehittämättömiä. Kauko-ohjauksen avulla pystyttiin kuitenkin tehostamaan junakohtauksia, nopeuttamaan liikennettä ja lisäämään turvallisuutta.^[18] Kouvola–Pieksämäki-rataosan sähköistäminen aloitettiin vuonna 1977. Jännite kytkettiin lokakuussa 1980 ja sähköliikenne aloitettiin Kouvola–Pieksämäki-välillä 1. joulukuuta 1980.^[19] Samaan aikaan, kun Kouvolan ja Pieksämäen välistä osuutta sähköistettiin, Pieksämäen ja Kuopion välille rakennettiin kauko-ohjausta. Vuonna 1979 sovittiin myös sähköistyksen jatkamisesta Pieksämäeltä Iisalmeen. Pieksämäki–Kuopio-rataosan kauko-ohjaus otettiin käyttöön vuonna 1982 ja sähköistys 17. tammikuuta 1983. Pieksämäki–Iisalmi-rataosan sähköistys otettiin virallisesti käyttöön 28. toukokuuta 1984.^[20] Kauko-ohjaus Kuopiosta Iisalmeen otettiin käyttöön vuonna 1988.^[lähde? ] 1960-luvulla rakennettu Kouvolan ja Pieksämäen välinen kauko-ohjaus oli tullut käyttöikänsä päähän. Uusi kauko-ohjausjärjestelmä otettiin käyttöön syksyllä 2001. Vuonna 2001 myös junakulunvalvonta otettiin käyttöön ja radalta poistettiin tasoristeyksiä ja liikennepaikkoja. Lakkautettujen liikennepaikkojen vaihteet ja sivuraiteet purettiin.^[21]

Heinäkuussa 2024 Savon radan nopeuden ja kapasiteetin noston suunnitteluun myönnettiin EU:n hankerahoitusta 2,25 miljoonaa euroa. Nopeuden ja kapasiteetin nostoa suunnitellaan Kouvola–Kuopio-välillä sekä Iisalmi–Kontiomäki-välillä.^[22] Rata kuuluu Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon (TEN-T-verkkoon), mikä oli perusteena EU:n rahoituksen hakemiseen.^[23]

Sivuradat

Mäntyharjun Mynttilästä on pistoraide Ristiinaan Pelloksen vaneritehtaille. Ensimmäinen juna radalla kulki 21. marraskuuta 1979. Radalla ei koskaan ole ollut säännöllistä henkilöliikennettä.
Otavan satamarata
Iisveden rata

Savon radan oikaisu

Lahti–Heinola-rata valmistui vuonna 1932.^[10] Jo silloin oli suunnitelmissa, että rataa olisi myöhemmin jatkettu Savon radalle, johon se olisi liittynyt Mäntyharjulla tai Mikkelissä. Tämä olisi tarjonnut Savon radan varrelta nopeamman rautatieyhteyden Helsinkiin. Suunniteltu jatke jäi kuitenkin rakentamatta eikä sitä ole myöhemminkään toteutettu, mutta uusia suunnitelmia sen rakentamisesta on vuosikymmenien kuluessa esitetty useita kertoja.

Vuonna 1989 Lahden ja Heinolan kaupungit kutsuivat koolle Mäntyharjun, Mikkelin, Pieksämäen, Varkauden ja Iisalmen edustajat. Paikalta puuttuivat kutsutuista Loviisan, Mäntsälän, Jyväskylän, Kuopion ja Kajaanin edustajat. Tätä ennen Lahden kaupunki ja Päijät-Hämeen seutukaavaliitto olivat maaliskuussa 1989 julkistaneet selvityksen Lahden ja Helsingin välisestä suorasta ratayhteydestä Keravan ja Mäntsälän kautta Riihimäen itäpuolelta.

Heinolassa pidettiin tärkeänä koko Savon radan oikaisua, ei pelkästään Lahden ja Keravan välin oikaisua, koska Heinolan ja Mikkelin välistä rataosuutta oli toivottu noin 50 vuoden ajan. Mikkelin kaupunginjohtajan mukaan Savon radan oikaisu saatettaisiin kokea HELI-radan jonkinlaiseksi kilpailijaksi. Lopputuloksena suunnitelmasta oikaista koko Savon rata toteutettiin vain Lahden oikorata. Yhteyttä Heinolan ja Mikkelin välille Kouvolan ohittamiseksi ei toteutettu.

Lentävä kalakukko

Savon radasta on tehty oma laulu ja elokuva, Lentävä kalakukko (1953). Kalakukko oli Helsinki–Kuopio-pikajuna. Oma laulu on myös Pohjanmaan radasta: Matti Jurvan esittämä ”Pohjanmaan junassa” (1938)^[24].

Näyte laulusta ”Lentävä kalakukko”:

»Riihimäk ja Lahti, Koovola, Mikkelj – Koovola, Mikkelj.
Siipilöissä loestaa raota ja nikkelj, Lentävä Kalakukko!
Kuopijossa ollaan, purkavus alkoo – purkavus alkoo.
Asemalla oekoo väsynyttä jalakoo Lentävä Kalakukko!
Pyörät ne laaloivat: ’Kuopijoon käy tie!’
Kiskotkin kirskuivat: ’Tervehykset vie!’»
(Sanat Reino Helismaa)

Lähteet

Pentikäinen, Petri P.: Savon rautatie: Kouvola-Kuopio 1889–2014. Petrin Viestintä / Petri P. Pentikäinen, 2014. ISBN 978-952-93-4218-1

Viitteet

↑ RHK Kauko-ohjatut radat
↑ VR:n aikataulut VR-Yhtymä Oy. Viitattu 22.4.2019.
↑ Pentikäinen 2014, s. 8
↑ Pentikäinen 2014, s. 9
↑ Pentikäinen 2014, s. 9–12
↑ Pentikäinen 2014, s. 27
↑ Iltanen, Jussi: ”23. Savon rata”, Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat, s. 298. Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3
↑ Kallio, Kalle: Ratajätkät – Rautatienrakentajien kokemukset 1857–1939, s. 44. SKS Kirjat, 2022. ISBN 978-951-858-314-4
↑ ^a ^b Pentikäinen 2014, s. 40
↑ ^a ^b Suomen leveäraiteiset rataosat, taulukko valmistumisvuosista. Grafiscreen. Interet Archive.
↑ Pentikäinen 2014, s. 38
↑ Pentikäinen 2014, s. 42
↑ Pentikäinen 2014, s. 171
↑ Pentikäinen 2014, s. 113–126
↑ Pentikäinen 2014, s. 89
↑ Pentikäinen 2014, s. 85
↑ Pentikäinen 2014, s. 96
↑ Pentikäinen 2014, s. 99–100
↑ Pentikäinen 2014, s. 141, 145
↑ Pentikäinen 2014, s. 147, 149, 152
↑ Pentikäinen 2014, s. 167
↑ Virranniemi, Juha: Savonradan nopeuden ja kapasiteetin nosto sai suunnittelurahaa EU:lta Yle Uutiset. 16.7.2024. Viitattu 8.8.2024.
↑ Suomesta haetaan 2,25 miljoonaa euroa EU-rahoitusta Savonradan nopeudennostoon Pohjois-Savon liitto. Viitattu 8.8.2024.
↑ Matti Jurva esittää Yle Elävä arkisto. 1938. Arkistoitu 30.4.2013. Viitattu 29.9.2010.

Aiheesta muualla

Rautatie ja Mikkeli - Heikki Myyryläinen / Mikkeli-seura
Savon radan 50-vuotispäivä, Helsingin Sanomat, 01.10.1939, nro 264, s. 33, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Savon rata Wikimedia Commonsissa

[1] RHK Kauko-ohjatut radat

[vr-aikataulut-2] VR:n aikataulut VR-Yhtymä Oy. Viitattu 22.4.2019.

[3] Pentikäinen 2014, s. 8

[4] Pentikäinen 2014, s. 9

[5] Pentikäinen 2014, s. 9–12

[6] Pentikäinen 2014, s. 27

[7] Iltanen, Jussi: ”23. Savon rata”, Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat, s. 298. Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3

[8] Kallio, Kalle: Ratajätkät – Rautatienrakentajien kokemukset 1857–1939, s. 44. SKS Kirjat, 2022. ISBN 978-951-858-314-4

[pentikäinen40-9] Pentikäinen 2014, s. 40

[rataosat-10] Suomen leveäraiteiset rataosat, taulukko valmistumisvuosista. Grafiscreen. Interet Archive.

[11] Pentikäinen 2014, s. 38

[12] Pentikäinen 2014, s. 42

[13] Pentikäinen 2014, s. 171

[14] Pentikäinen 2014, s. 113–126

[15] Pentikäinen 2014, s. 89

[16] Pentikäinen 2014, s. 85

[17] Pentikäinen 2014, s. 96

[18] Pentikäinen 2014, s. 99–100

[19] Pentikäinen 2014, s. 141, 145

[20] Pentikäinen 2014, s. 147, 149, 152

[21] Pentikäinen 2014, s. 167

[22] Virranniemi, Juha: Savonradan nopeuden ja kapasiteetin nosto sai suunnittelurahaa EU:lta Yle Uutiset. 16.7.2024. Viitattu 8.8.2024.

[23] Suomesta haetaan 2,25 miljoonaa euroa EU-rahoitusta Savonradan nopeudennostoon Pohjois-Savon liitto. Viitattu 8.8.2024.

[24] Matti Jurva esittää Yle Elävä arkisto. 1938. Arkistoitu 30.4.2013. Viitattu 29.9.2010.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]

[10]

[11]

[12]

[13]

[14]

[15]

[16]

[17]

[18]

[19]

[20]

[21]

[22]

[23]

[24]

PROFILPELAJAR.COM

Savon rata

Sisällys

Historia

Suunnittelu ja reittivaihtoehdot

Rakentaminen ja käyttöönotto

Jatke Kajaaniin

Liikennöinti

Kunnostus ja sähköistys

Sivuradat

Savon radan oikaisu

Lentävä kalakukko

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla

Read other articles:

جامع فاطمة الزهراء (الأنبار)

Новоолександрівський парк

Базонкур

Ossana

Nan-ao (Yilan)

Lima, Peru

Українська асоціація китаєзнавців

Club Bolívar

Late Night Tales: Friendly Fires

阿波罗15号首日封事件

Shoshannah Stern

Wakil Kepala Badan Perencanaan Pembangunan Nasional

Appu (1990 film)

Volcán Villarrica

My Four Children

Coupe du monde cycliste féminine de Montréal 2009

Samo

Arturo Buzzi-Peccia

プリンスジョージズ郡 (メリーランド州)

Cucharmoy