Sapiéntza

Sapiéntza
Σαπιέντζα

Sapiéntzan saari.

Sijainti
Saariryhmä
Pinta-ala
9,1 km²
Väestö
Asukasluku
2[1]
Kieli
Kartta

muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa WikidataaTietolaatikon dokumentaatio

Sapiéntza (kreik. Σαπιέντζα < ital. Sapienza[2]) on pieni Kreikan saari, joka kuuluu Jooniansaariin ja tarkemmin Oinoússeen saariin. Se sijaitsee Joonianmeressä Peloponnesoksen niemimaan lounaisrannikon edustalla.[3] Saaren pinta-ala on 9,1 neliökilometriä ja asukasluku 2 (vuonna 2011).[1] Saaren nimi tulee italiasta ja tarkoittaa viisautta.[4]

Maantiede

Sapiéntzan saari sijaitsee Jooniansaariin kuuluvassa pienemmässä Oinoússeen saariryhmässä Välimereen kuuluvassa Joonianmeressä Peloponnesoksen niemimaan lounaisrannikon Methónin kylän edustalla.[3][5] Saari kuuluu Pýlos-Néstoraksen kuntaan, joka kuuluu Messenian alueyksikköön ja Peloponnesoksen alueeseen.[3][6] Pinta-alaa Sapiéntzalla on 9,1 neliökilometriä,[5] ja sen korkein kohta on 219 metriä merenpinnan yläpuolella[7]. Sapiéntzan rannikko vaihtelee alavista alueista jyrkkiin rinteisiin. Saaren ainoa hiekkaranta sijaitsee pohjoisosassa ja on nimeltään Ámmos.[5]

Piri Reisin 1500-luvulla piirtämä kartta Messenianlahden alueesta. Sapiéntza ylin saari ylävasemmalla.

Sapiéntza yhdessä muiden Oinoússeksen saariryhmän saarten, kuten Schízan ja Venétikon, sekä näiden saarten vastapuolisella mantereella olevien alueiden kanssa muodostaa Natura 2000 -verkostoon kuuluvan suojelualueen, jolla on kokoa 112,9 neliökilometriä.[8][9]

Kasvillisuus ja eläimistö

Sapiéntzalla kasvaa välimerenkasvillisuutta, kuten heinäkasveja, kermestammi, lännenmansikkapuu, myrtti, mastiksipistaasi ja oliivi.[5] Saarelle on tuotu Kreetan saarelta uhanalaisia[10] kri-kri-villivuohia (Capra aegagrus creticus).[4] Sapiéntzalle on tuotu myös lampaita ja fasaaneja. Vuosittain saarelle päästetään metsästämään luvan kanssa esimerkiksi saaren villilampaita, villivuohia, fasaaneja, laulurastaita, viiriäisiä ja lehtokurppia.[5]

Historia

Saari joutui Venetsian tasavallan alaisuuteen vuonna 1209 saarella sijainneessa luostarissa allekirjoitetun sopimuksen mukaan. Kreikan vapaussodan aikana vuonna 1825 Kreikan merivoimat käytti saarta operaatioidensa tukikohtana.[5] Sapiéntzan saari kuului vuoteen 1850 saakka virallisesti Britannian Jooniansaarten yhdysvallat -nimiseen protektoraattiin. Kreikkaan saari liitettiin yhdessä idempänä sijaitsevan Elafónisoksen saaren kanssa virallisesti 6. heinäkuuta 1850 kreikkalaisen ministerin Andréas Lóntoksen ja Britannian suurlähettilään Whishin tekemällä sopimuksella.[11] Britit rakensivat saaren eteläosaan vuonna 1890 majakan, jolla on korkeutta 18 metriä.[4][5]

Saaren rannikolla on useita hylkyjä monilta eri historiallisilta aikakausilta. Esimerkiksi Sapiéntzan pohjoisrannikon edustalla makaa ensimmäiseltä vuosisadalta peräisin oleva hylky.[5]

Lähteet

  1. ↑ a b Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. ↑ Mac Con Uladh, Damian: The Don Pacifico affair. Athens News, 30.1.2011. Ateena: NEP Publishing Company SA. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 28.4.2012. (englanniksi)
  3. ↑ a b c Πελοπόννησος. Peloponnese. Road tourist map. Οδικός τουριστικός χάρτης 1:250 000. Rafina, Kreikka: ΕΚΔΟΣΕΙΣ ΟΡΑΜΑ (ORAMA EDITIONS). ISBN 978-960-91593-0-2 (kreikaksi) (englanniksi)
  4. ↑ a b c Facaros, Dana; Theodorou, Linda: Greece, s. 346. (Cadogan guides) New Holland Publishers, 2003. ISBN 1860118984 Teoksen verkkoversio Viitattu 28.4.2012.
  5. ↑ a b c d e f g h Oinoussai complex Δήμος Μεθώνης (Methónin kunta). Viitattu 28.4.2012.
  6. ↑ Πρόγραμμα 'Καλλικράτης' (Ενημερώσεις μέχρι 31/12/2010) (xls) 2010. Ελληνική Στατιστική Αρχή. Viitattu 28.4.2012. (kreikaksi)
  7. ↑ Sapientza GTPnet. Viitattu 28.4.2012. (englanniksi)
  8. ↑ Georgiadis, T. et al.: GR2550003 (pdf) 1995 (2009 päivitetty). Υπουργείο Περιβάλλοντος, Χωροταξίας και Δημοσίων Έργων et al. Viitattu 28.4.2012. (englanniksi)
  9. ↑ Natura 2000 Viewer European Environment Agency (EEA). Viitattu 28.4.2012. (englanniksi)
  10. ↑ Hanna, Nick: Kreeta, s. 40. (Engl. alkuteos: Globetrotter Travel Guide Crete, suom. Roinila, Maija) Köln, Saksa: Könemann Verlagsgesellschaft mbH, 2000. ISBN 3-8290-3261-7
  11. ↑ Giórgos Giaxóglou: History elafonisos.biz. Viitattu 28.4.2012. (englanniksi) (kreikaksi)

Aiheesta muualla

Jooniansaaret
Pääsaaret
Alisaariryhmät
Muut pienemmät saaret