Avgó (kreik.Αυγό, suom. ”Muna”)[3] eli Chýtra (kreik.Χύτρα; transl. myös Chítra)[4] eli Óvo (Όβο)[2] on pieni Kreikansaari, joka kuuluu Jooniansaarten saariryhmään ja sijaitsee VälimeressäKytheran saaren etelärannikon edustalla.[1] Saaren pinta-ala on 0,322 neliökilometriä[2] ja se on asumaton.[1] Kytheran asukkaat kertovat rakkauden jumalatar Afroditeen syntyneen Avgólla.[3]
Jooniansaarten saariryhmässä sijaitseva Avgó muodostaa yhdessä lähisaartensa kanssa Kytheran kunnan, joka kuuluu Saarten alueyksikköön ja Attikan alueeseen.[5] Avgón pinta-ala on 0,322 neliökilometriä,[2] ja saaren korkein kohta on 208 metriä merenpinnan yläpuolella. Saarella on hyvin jyrkkiä kallionjyrkänteitä.[4]
Luola Avgólla.
Avgó muodostaa Natura 2000 -verkostoon kuuluvan suojelualueen yhdessä Kytheran saaren pohjois- ja itärannikolla olevien alueiden sekä lähistöllä sijaitsevien pienten Dragonéran, Antidragonéran, Prasonísin, Fidonísin, Kapéllon ja Koufón asumattomien kalliosaarten kanssa. Alueella on kokoa 53,9 neliökilometriä.[6][7] Natura-alue on tärkeä rannikon jyrkänteiden lajeille, pesiville merilinnuille sekä muuttolinnuille. Alueen uhkana ovat saarille tuodut rotat sekä ohikulkevien laivojen mahdolliset öljypäästöt. Esimerkiksi vuonna 2000 Prasonísin saarelle haaksirikkoutui alus, josta mereen päässyt raskas polttoöljy aiheutti laajan alueen saastumisen. Myös metsästys, hallitsematon laidunnus ja tulipalot uhkaavat ovat suojelualuetta.[1]
Avgó on pinnanmuotojensa ja vaikean lähestyttävyytensä ansiosta säilynyt suhteellisen koskemattomana. Samojen seikkojen vuoksi siellä tehdyt kasvillisuustutkimukset ovat puutteellisia ja tutkimuksia on tehty vain pienellä alalla. Kaikkiaan saarelta on löydetty 14 eri taksonia.[4] Avgólla, kuten muillakin pienillä saarilla, on selkeät kasvillisuusvyöhykkeet. Rantavyöhykkeellä kasvaa suolakkokasveja, kuten Caryophyllales-lahkoon kuuluva Frankenia hirsuta ja maitteiden sukuun kuuluva vihmamaite. Seuraavalla vyöhykkeellä sisämaahan päin kasvaa suolakkokasvien lisäksi phryganan lajeja. Tämä vyöhyke ei ole enää suolaisen meriveden huuhtomaa aluetta, vaikka saa yhä suolapärskeitä. Sisimmällä vyöhykkeellä kasvaa enimmäkseen phryganan kasvilajeja.[1][8]
Avgón kerrotaan muistuttavan muodoltaan Uranoksen sukuelimiä, jotka titaaniKronoskreikkalaisen mytologian mukaan leikkasi irti ja heitti mereen. Merestä nousi rakkauden jumalatar Afrodite. Kytheran asukkaat kertovat Afroditen syntyneen Avgólla.[3]
Lähteet
Panitsa, Maria et al.: Contribution to the study of the flora and vegetation of the Kithira island group: Offshore islets of Kithira (S Aegean, Greece). Willdenowia: Annals of the Botanic Garden and Botanical Museum Berlin-Dahlem, 25.8.2004, 34. vsk, nro 2. Botanic Garden and Botanical Museum Berlin-Dahlem, Freie Universität Berlin. ISSN 0511-9618Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 11.3.2012. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
GR3000013 (pdf) 1997 (2009 päivitetty). Υπουργείο Περιβάλλοντος, Χωροταξίας και Δημοσίων Έργων et al. Viitattu 11.3.2012. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
Viitteet
↑ abcdefΥπουργείο Περιβάλλοντος, Χωροταξίας και Δημοσίων Έργων et al. 1997, s. 8
.svg)