Sahankylän raivaajien kunniaksi pystytetty muistomerkki Sahankylän koululle johtavan tien varressa.
Sahankylä on kylä Kauhajoen koillisosassa, Aronkylän ja Lustilan sekä Ikkeläjärven välissä.[2] Kylän läpi kulkee länsi-itäsuunnassa Ikkeläjärventie (paikallistie 17109). Asukkaita Sahankylässä on noin 200 (2007).[3] Kylä sijaitsee 118 metrin korkeudessa merenpinnasta.
Kylässä toimii vuonna 1951[4] perustettu koulu, jossa on luokat 1–6.[5] Kun naapurikylästä Ikkeläjärveltä vuonna 1999 lakkautettiin koulu, oppilaat siirtyivät sieltä Sahankylän kouluun.[6]
Historia
Sahankylä on varsin nuori kylä, sillä pääosa kylän pelloista on raivattu ja taloista rakennettu sotien jälkeen. Kuitenkin kylässä sijaitsevat Isoluoman ja Hautalan (entinen Hauta-Aho) tilat ovat 1800-luvuilta. Nykyinen Ponsimaan tila (entinen Hautaoja) on vuodelta 1909. Isoluoman talo toimi aikoinaan vuosikymmenten ajat metsätöissä olleiden työmiesten ja rintakyläläisten isäntien majatalona.[7]
Sahankylään perustettiin 1940- ja 1950-lukujen taitteessa Suomen suurin yhtenäinen rintamamiesalue, joka perustui maanhankintalakiin. Kylään saapui raivaajia eri puolilta Suomea, jotka perustivat kylään yhteensä 42 asutustilaa.[4] Sahankylästä muotoutui raivauksen vuoksi säännöllisen muotoinen kokonaisuus suorine linjoineen. 1970- ja 1980-luvuilla Sahankylästä muutti paljon väkeä työn perässä Ruotsiin.[8]
Perimätiedon mukaan Kauhajoen kirkon kello piilotettiin Kauhajoen kapinan aikana Sahankylässä sijaitsevaan Vaunulampeen, eikä ole tiedossa, onko kello yhä lammessa.[9] Venäläiset polttivat Kauhajoen kirkon tapuleineen ja pappilan lopulta 1. syyskuuta 1808.[10]
