Sadonkorjuuajat vaihtelevat Suomessa keskikesästä syksyyn kasvilajien mukaan. Esimerkiksi marjoistamansikat kypsyvät yleensä heinäkuun alussa, vadelmat heinä-elokuussa ja mustaherukat elokuussa. Sijainti Suomen alueella vaikuttaa selvästi sadonkorjuuaikoihin syksyllä. Pohjois-Suomessa, missä talvi tulee aikaisemmin kuin Etelä-Suomessa, sadonkorjuu täytyy tehdä viimeistään syyskuun puolivälissä, kun taas eteläisessä Suomessa sadonkorjuu voidaan jättää lokakuulle. Kasvilajit, jotka eivät kestä hallaa tai pakkasta on otettava talteen aikaisemmin kuin vähemmän arat lajit.[1]
Sadonkorjuumenetelmät
Kauppapuutarhoissa sato korjataan joskus suoraan pakkauksiin, joissa tuotteet myydään. Esimerkiksi vadelmat kerätään suoraan ropeisiin, joissa ne myydään. Mansikat puolestaan kerätään koppiin, joista ne pannaan myöhemmin suurempiin laatikoihin. Myös vihanneksia ja juureksia kerätään ensin koppiin ja pannaan myöhemmin suurempiin laatikoihin tai astioihin. Yrttejä voidaan kerätä pitkin kasvukautta leikkaamalla niitä. Tällöin kuitenkin jätetään osa kasvustoa kasvamaan, jotta syntyy uutta kasvustoa.
Suurilla puutarhoilla sato saatetaan korjata koneellisesti. Kotipuutarhuri kuitenkin yleensä korjaa sadon käsin tai puutarhatyökalujen avulla.
Jotkut hedelmät kypsyvät sadonkorjuun jälkeenkin. Näin ei kuitenkaan ole kaikkien hedelmien ja marjojen osalta, joten monet hedelmät ja marjat täytyy kerätä kypsinä.[3]
Sadonkorjuun jälkeen
Sadonkorjuun jälkeen juurekset ja peruna viedään kotipuutarhoissa kellariin. Myös vähintään yhden kuukauden varastointia kestäviä vihanneksia varastoidaan.[4]
