Tilastokeskuksen taajama-aluerajauksen mukaan vuoden 2019 lopussa Saarijärven keskustaajaman pinta-ala oli 13,21 neliökilometriä ja väkiluku 4 841 henkeä.[1] Tilastollinen taajamarajaus voi poiketa virallisesta kunnanosien rajauksesta.
Asutuksen jälkiä Saarijärveltä on löydetty jo esihistorialliselta Suomusjärven kulttuurin ajalta (6000–5000 eaa.). Saarijärven seutu sai kiinteän asutuksen 1500-luvulla. Sitä ennen seutua käyttivät erityisesti Hämeen rintapitäjien talot eräalueenaan. Savolaisia saapui hämäläisten ohella seudun asuttajiksi 1540-luvulla. [2] Historiallisissa asiakirjoissa Saarijärvi mainitaan 1500-luvulla; kylä on ollut olemassa jo 1500-luvun puolivälissä. Historiallisissa asiakirjoissa seutu on esiintynyt muodossa Sarijierffui (1552, eräomistus), SariJärffwj (1589, kylä).[3]
Saarijärven nykyinen kirkko (A. F. Granstedt, 1849).
Kirkko rakennettiin Saarijärven järven ja Lumperoisen välillä sijaitsevan Palvansalmen rannalle viimeistään vuonna 1628. Siellä on saattanut olla kirkko jo tätä aiemmin; jo 1500-luvun loppupuolella alueella oli rukoushuonekunta. Seutu oli ensin Rautalammin, sitten Laukaan seurakunnan osa. Kappeliseurakunta Saarijärven seudusta muodostettiin vuonna 1628; tähän seurakuntaan kuuluivat myös Karstula, Kivijärvi ja Kyyjärvi. Kirkko ja pitäjä saivat nimen Palvasalmi, ja seurakunta toimi käytännössä itsenäisesti jo 1630-luvulla, vaikka virallisesti Palvasalmi itsenäistyi vuonna 1639.[3][2] Nimi Saarijärvi otettiin käyttöön 1690 jälkeen.[3] Nykyinen Saarijärven kirkko on vuodelta 1849. Kirkko on A. F. Granstedtin suunnittelema.[8]
