Romanian presidentti on Romanian valtionpäämies, joka valitaan viiden vuoden välein.[1] Presidentin kaudet on rajoitettu kahteen. Presidentin tehtäviin kuuluu muun muassa nimittää pääministeri.
Romanian nykyinen presidentti on Klaus Iohannis, joka valittiin jatkokaudelle 24. marraskuuta 2019 pidetyissä vaaleissa.[2]
Korkeimman oikeuden hyväksyessä vaalien tulokset kokoontuu Romanian parlamentti istuntoon. Istunnossa uusi valittu presidentti vannoo Romanian perustuslain 82 pykälän mukaisen valan:
» Romaniaksi: Jur să-mi dăruiesc toată puterea și priceperea pentru propășirea spirituală și materială a poporului român, să respect Constituția și legile țării, să apăr democrația, drepturile și libertățile fundamentale ale cetățenilor, suveranitatea, independența, unitatea și integritatea teritorială a României. Așa să-mi ajute Dumnezeu!»
» Suomeksi: Vakuutan juhlallisesti, että omistan kaiken voimani, henkisen ja aineellisen hyvinvointini Romanian kansalle, kunnioitan ja noudatan perustuslakia sekä muita maan lakeja, puolustan demokratiaa, kansalaisten perusoikeuksia sekä vapautta, Romanian suverniteettia, itsenäisyyttä, yhtenäisyyttä ja alueellista koskemattomuutta. Jumala minua auttakoon!»
Istuvan presidentin rikkoessa perustuslakia, hänet voidaan viraltapanna Romanian parlamentin esityksestä. Jos esitys menee läpi, tulee järjestää kansanäänestys 30 päivän sisällä viraltapanosta.
Jos senaatti ja parlamentti yhteistuumin syyttävät presidenttiä valtiopetturuudesta, astuu viraltapano välittömästi toimeen. Romanian korkein oikeus käsittelee tapauksen ja jos istuva presidentti todetaan syylliseksi valtiopetokseen, erotetaan hänet välittömästi.[1]
Historia
Viraltapanoesityksiä on tehty kolme kappaletta. Ensimmäinen esitys viraltapanosta oli presidentti Ion Iliescua vastaan vuonna 1995. Häntä syytettiin yksityisomaisuuden laittomasta takavarikoinnista Romanian sosialistisen kansaintasavallan aikana. Esitys viraltapanosta ei läpäissyt parlamentin äänestystä.
Ensimmäinen viraltapantu presidentti oli Traian Băsescu vuonna 2007.[4] Parlamentti hyllytti presidentin sillä hänen epäiltiin puuttuneen oikeuslaitoksen toimintaan laittomasti. Suoritetussa kansanäänestyksessä 19. toukokuuta vuonna 2007 75,06% äänestäjistä vastustivat presidentin erottamista ja hän palasi takaisin valtaan.
Keväällä 2012 aloittanut Victor Pontan vasemmistohallitus yritti myös erottaa Băsescun. 6. heinäkuuta 2012 parlamentti pidätti Băsescun tehtävistään ja järjesti 29. heinäkuuta 2012 kansanäänestyksen hänen erottamisestaan. 88 prosenttia äänestäjistä kannatti presidentin viraltapanoa. Äänestysprosentti jäi kuitenkin 46 prosenttiin, kun äänestäjistä vähintään puolen olisi pitänyt äänestää jotta tulos olisi pätevä. Hallitus yritti jatkaa kamppailua vielä oikeudessa, ja sen mukaan äänikynnys olisi ylittynyt uudemman väestölaskennan perusteella. Perustuslakituomioistuin päätti kuitenkin ettei äänestys ole pätevä.[5]
Viransijaisuus
Jos presidentti on kykenemätön hoitamaan tehtäviään äkillisen sairauden tai kuolemantapauksen vuoksi on Romanian senaatin puhemies presidentin ensimmäinen sijainen. Jos hänkin on estynyt hoitamasta virkaa, parlamentin puhemies toimii sijaisena. Viransijainen ei voi hajottaa parlamenttia eikä käynnistää kansanäänestystä. Viransijaisuus voi kestää enimmillään kolme kuukautta.[1]
.jpg)
_(cropped).jpg)
.jpg)
_(cropped).jpg)
.jpg)
.JPG)
.jpg)
