Risto Kalervo Näätänen (14. kesäkuuta 1939 Helsinki[1] – 5. lokakuuta 2023 Helsinki[2][3]) oli suomalainen psykologi ja neurotieteen tutkija.
Henkilöhistoria
Näätäsen vanhemmat olivat professori Esko Näätänen ja Rauni Raudanjoki.[4]
Hän oli Helsingin yliopiston psykologian professori vuodet 1975–1998, mutta toimi Suomen Akatemian tutkimus- tai akatemiaprofessorina kaudet 1983–1988, 1988–1993, 1993–1998, 1998–2007.[5] Näätäsen tutkimustuloksia on julkaistu muun muassa Nature-lehdessä.
Näätänen löysi aivosähkökäyrästä poikkeavuusnegatiivisuus-aallon jolla on ollut huomattava merkitys aivojen tiedonkäsittelyn lainalaisuuksien tuntemisessa. Hänen tutkimustyönsä on vaikuttanut monitieteiseen perustutkimukseen ja psykologian alan sovelluksiin, esimerkkeinä lukivaikeuksien ja mielenterveyden hoito ja musiikin opetus.
Näätänen valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi vuonna 1980.[6] Hän oli Academia Europæan jäsen vuodesta 1991 ja Venäjän tiedeakatemian jäsen vuodesta 1994.[5] Akatemiaprofessori Näätänen palkittiin ensimmäisellä Suomen tiedepalkinnolla vuonna 1997. Elokuussa 2006 hänelle myönnettiin Psykologian varttuneen tutkijan palkinto Psykologia 2006 -kongressin avajaisissa Tampereella.
Jäätyään eläkkeelle vuonna 2008 Näätänen siirtyi Tarton yliopiston ja Århusin yliopiston vierailevaksi tutkijaksi. Hänellä oli professorin asema Tarton yliopistossa vuodesta 2007 lähtien.[5]
Näätänen kuoli vuonna 2023. Kuolinsyynä mainittiin koronavirus.[2]
Julkaisuja
- Näätänen, Risto: Attention and Brain Function. Hillsdale (N. J.): Lawrence Erlbaum Associates, 1992. ISBN 0-8058-0984-8
Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
|
|---|
| Kansainväliset | |
|---|
| Kansalliset | |
|---|
| Tieteilijät | |
|---|
| Henkilöt | |
|---|
| Muut | |
|---|
