Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Reserviupseerikoulun oppilaskunta on rekisteröimätön yhteisö, jonka jäseniä ovat Reserviupseerikoulun järjestämän Maavoimien reserviupseerikurssin upseerioppilaat ja upseerikokelaat sekä muut reserviupseeritutkintoon tähtäävät Reserviupseerikoulussa opiskelevat kurssilaiset. Oppilaskunnan avuksi Reserviupseerikoulun johto asettaa kuraattorin ja oppilaskuntakokelaan. Lisäksi oppilaskunnan toimintaa tukee Reserviupseerikoulun Oppilaskunnan Kannatusyhdistys ry.
Reserviupseerikoulun johto suhtautuu oppilaskuntatyöhön myönteisesti virallisen sotilasopetuksen täydennykseksi, koska se tarjoaa mahdollisuuksia johtamissuoritusten oppimiseen.
Oppilaskunta muodostuu jokaiselle RU-kurssille kurssin kaikista oppilaista, jotka valitsevat keskuudestaan hallituksen. Oppilaskunnan budjetti kursseja kohtaan vaihtelee. Rahoitus tehdään perinteisesti oppilaskunnan IH-jaoston vetämänä ilmoitushankintamyynnillä kurssikirjaan ja Kannatusyhdistyksen tuella.
Oppilaskunta toimii Reserviupseerikoulun varusmiestoimikuntana ja vastaa Puolustusvoimien pysyväisasiakirjoissa varusmiestoimikunnille määrätyistä tehtävistä. Oppilaskunnalla on kuitenkin muihin varusmiestoimikuntiin verrattuna huomattavasti laajempi toimialue, ja varsinaisesta varusmiestoimikuntatyöstä Reserviupseerikoulun oppilaskunnassa vastaakin lähinnä sosiaalijaoston puheenjohtaja.
Oppilaskunta toimittaa jokaisella kurssilla kurssikirjan, johon kerätään juttuja kurssin aikaisista tapahtumista sekä koko kurssin upseerioppilaat ja kouluttajat käsittävä matrikkeli. Kurssikirja rahoitetaan kirjaan myytävillä mainoksilla, joiden hankkimisesta vastaa oppilaskunnan ilmoitushankintajaosto.
Oppilaskunta järjestää myös kurssin puoliväliin tai loppuun sijoittuvan kurssijuhlan, johon kaikilla avecin juhliin tuovilla upseerioppilailla on mahdollista osallistua.
Tämän lisäksi oppilaskunta mm. järjestää urheilupäivän ja verenluovutuksen, julkaisee Sohlo-tiedotuslehteä, vastaa kurssijuhlapäivään ja päättäjäispäivään liittyvistä perinteistä, hoitaa kurssikirjan ilmoitushankinnan yhteistyössä oppilaskunnan kannatusyhdistyksen kanssa, hoitaa upseerioppilaiden lomakyydit, vastaa kurssipuukon ja muiden kurssiin liittyvien muistoesineiden tilaamisesta sekä järjestää historiallisen tutustumismatkan Karjalankannakselle.
Tämän lisäksi erityisesti puheenjohtaja vastaa oppilaskunnan suhteista koulun johtoon, kantahenkilökuntaan, paikalliseen Sotilaskotiyhdistykseen sekä paikalliseen yrityselämään. Puheenjohtaja toimii hallituksen ja edustajiston puheenjohtajana, sekä edustaa oppilaskuntaa eri tilaisuuksissa.
Oppilaskunnan rakenne
Oppilaskunnan toiminta perustuu sääntöihin. Koulun johtaja on hyväksynyt oppilaskunnan nykyiset säännöt vuonna 2001.
Yksikkökokoukset
Yksikkökokous pidetään kurssin alkupäivinä jokaisessa Reserviupseerikurssin viidessä yksikössä (Kärkikomppania, Tiedustelukomppania, Tulipatteri, Esikunta- ja viestikomppania ja Pioneerikomppania). Yksikkökokouksessa valitaan jokaisesta joukkueesta, jaoksesta ja johtueesta edustaja ja varaedustaja oppilaskunnan korkeinta päätösvaltaa käyttävään edustajistoon. Lisäksi kokouksissa valitaan yksikkökohtaisia virkailijoita (esimerkiksi yksikön tiedotuspäällikkö, urheilupäällikkö ja speksipäällikkö) hallituksen alaisuudessa toimiviin jaostoihin.
Edustajisto
Oppilaskunnan korkeinta päätösvaltaa käyttää oppilaskunnan edustajisto, joka muodostuu jokaisesta Reserviupseerikurssin noin 25 joukkueesta valitusta edustajasta. Edustajiston tärkeimpiä tehtäviä on valita oppilaskunnan puheenjohtaja ja hallitus sekä päättää toimintasuunnitelmasta, talousarviosta, toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä. Edustajisto kokoontuu vähintään kolme kertaa kurssin aikana: valintakokoukseen, suunnitelmakokoukseen sekä päätöskokoukseen.
Hallitus
Oppilaskunnan toimeenpanovalta on hallituksella, joka koostuu hallituksen puheenjohtajasta ja pääsihteeristä sekä enintään 13 muusta jäsenestä. Jokainen hallituksen jäsen hallituksen puheenjohtajaa ja pääsihteeriä lukuun ottamatta toimii jonkin tietyn jaoston puheenjohtajana.
Jaostot
Hallituksen alaisuudessa on viime kursseina toimineet talous-, ilmoitushankinta-, kurssijuhla-, kurssikirja-, historia-, urheilu-, sosiaali-, hengellisen-, kuljetus-, kulttuuri-, ATK- ja tiedotusjaostot. Jaostojen toimintaa johtaa jaoston puheenjohtajaksi valittu hallituksen jäsen. Tämän lisäksi jaostossa toimii hallituksen ja yksikkökokousten valitsemia jaostovirkailijoita. Jaostovirkailijoiden tehtäviin kuuluu jaostolle kuuluvien tehtävien toteuttaminen yhteistoiminnassa jaoston puheenjohtajan kanssa. Esimerkiksi kurssikirjajaostossa toimii kirjan taittamiseen tai grafiikkaan erikoistuneita upseerioppilaita.
Virkailijamäärältään suurin jaosto on kurssijuhlajaosto, jonka tehtävä on organisoida kurssin aikana järjestettävä kurssijuhla.
Oppilaskuntakokelas
Reserviupseerikoulussa toimii oppilaskuntakokelas, joka on edellisen reserviupseerikurssin oppilaskunnan hallituksen jäsen. Oppilaskuntakokelaan tehtävä on kouluttaa uusi hallitus ja vastata oppilaskunnan vastuulle kuuluvista tehtävistä ennen uuden kurssin alkamista. Näihin tehtäviin kuuluvat muun muassa uuden hallituksen rekrytoiminen yhdessä edustajiston kanssa.
Oppilaskuntatoimintaa ohjaa kantahenkilökuntaan kuuluva kuraattori. Kuraattori vastaa oppilaskunnan toiminnasta ja avustaa oppilaskuntaa. Kuraattori toimii oppilaskunnan hallituksen jäsenten esimiehenä ja vastaa oppilaskunnan toiminnasta tiedottamisesta erityisesti yksiköiden päälliköille sekä koulun johdolle.
everstiluutnantti Hannu Heininen 1980–1982 kurssien 162–169 aikana
everstiluutnantti Olavi Jokela 1982–1993 kurssien 170–201 aikana
everstiluutnantti Aimo Kiukas 1993–2000 kurssien 180–216 aikana
majuri Esa Urhovaara 2001–2005 kurssien 217–225 aikana
eversti evp. Eero Lauri 2005-2019 kurssista 226-253 aikana
eversti evp. Jukka Hellberg 2019- kurssista 254 alkaen
Historia
Reserviupseerikoulun oppilaskunta perustettiin kurssin 14 aikana (1.11.1927–22.4.1928), jolloin koulun johtajana toimi majuri Auno Kaila. Oppilaskunnan hallituksessa toimineet upseerioppilaat ovat usein kohonneet yhteiskunnallisesti hyvin vastuullisiin tehtäviin. Hyviä esimerkkejä ovat esimerkiksi Jorma Ollila (kurssi 162), Kimmo Sasi (kurssi 161), Juha Korkeaoja (kurssi 150), Kauko Juhantalo (kurssi 130) tai Björn Wahlroos (kurssi 150).
Puheenjohtajat ja pääsihteerit kautta aikojen
Sivulle on kerätty kaikkien kurssien puheenjohtajat ja pääsihteerit. Myös kurssien nimet ovat esillä kurssista 129 lähtien jolloin ensimmäinen kurssi sai numeron lisäksi myös nimen.