Kai Juhani Ernst Krohn (29. heinäkuuta 1936 Helsinki^[1][2] – 11. heinäkuuta 2023 Helsinki^[3]) oli Tampereen yliopiston lääketieteellisen teknologian professori.^[4] Krohn tunnetaan merkittävänä AIDS-tutkijana.^[5][6]

Kai Krohn väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi vuonna 1966 ja valmistui patologian erikoislääkäriksi vuonna 1969. Hän julkaisi noin 200 tutkimusta immunologian ja immunopatologian aloilta.^[2]

Kai Krohn kuului huomattavaan kulttuurisukuun. Hänen isänsä Sven Krohn toimi Turun yliopiston filosofian professorina.^[1] Krohnilla oli neljä lasta ensimmäisestä avioliitostaan Leena A. Krohnin (o.s. Salo) kanssa, joista tunnetuimpia ovat Elokuvasäätiön entinen toimitusjohtaja Irina Krohn, helsinkiläinen kunnallispoliitikko Minerva Krohn ja teatteriohjaaja-näytelmäkirjailija Katja Krohn. Kai Krohnin serkkuja ovat muiden muassa kirjailijat Aarni Krohn, Leena Krohn ja Tiina Krohn, näyttelijä Heidi Krohn ja kuvataiteilija Inari Krohn.^{[1][7][8][9][10]}

Vuoden 2000 kunnallisvaaleissa Krohn valittiin Pälkäneen kunnallisvaltuustoon Vihreän liiton listalta.^[11] Pälkäneellä Krohn pyrki edistämään Pälkäneen rauniokirkon suojelua.^[12][13] Krohn aikoi alun perin arkkitehdiksi ja arkkitehtuuri säilyi hänen erikoisharrasteenaan.^[2]

Toimiessaan vierailevana tutkijana New Yorkin veripalvelussa Krohn kuvasi ensimmäisenä Hepatiitti B -viruksen rakenteen.^[14]

Krohn tutki vuodesta 1983 alkaen HI-virusta^[15][16][17] ja keskittyi AIDS-rokotteen kehittämiseen.^{[18][19][20][21][22][23][24]} Vuonna 1987 julkaistussa tutkimuksessa Krohnin ryhmä osoitti, että voi kulua yli vuosi tartunnasta siihen, että AIDS-testit antavat positiivisen tuloksen.^[25]

Krohn toimi vuosina 1973–1995 Tampereen yliopiston patologian professorina.^[26] Hän oli yksi Tampereen yliopiston lääketieteellisen teknologian instituutin perustajista^[4] ja toimi sen ensimmäisenä johtajana vuosina 1995–2001.^{[4][5][27][28]}

Krohn oli Tarton yliopiston kunniatohtori.^[29]

Krohnin kokoama suomalais-japanilais-sveitsiläinen tutkijaryhmä identifioi APECED-geenin, ja antoi sille nimen AIRE (autoimmune regulator).^[30][31][32]

• Visakorpi Jarmo, Seppälä Raimo, Pasternack Amos & Ylitalo Pauli (toim.): 30-vuotinen sota. Tampereen lääketieteellisen tiedekunnan synty ja selviytyminen. Tampereen yliopisto, 2003. ISBN 951-44-5632-7
• Krohn, Kai: Oma ja vieras. Lääkäri ja tutkija muistelee. Recallmed, 2013. ISBN 9518470987