Ranskassa järjestettiin parlamenttivaalit ensimmäisen kierroksen osalta 30. kesäkuuta ja toisen kierroksen osalta 7. heinäkuuta 2024. Kyseessä ovat ennenaikaiset vaalit. Vaaleissa valitaan kaikki kansalliskokouksen 577 edustajaa, joiden kausi on viisi vuotta.[1]
Tausta ja vaalijärjestelmä
Vuoden 2022 parlamenttivaaleissa presidentti Emmanuel Macronin Ensemble! -koalitio menetti enemmistönsä, minkä johdosta mahdollisista ennenaikaisista vaaleista alettiin puhua jo vuonna 2023. Presidentillä on valta hajottaa parlamentti, ja Macronin uskottiin tekevän niin saadakseen parlamentaarisen enemmistönsä takaisin.[2]
Macron ilmoitti europarlamenttivaalien tulosiltana hajottavansa kansalliskokouksen, mikä johtaa ennenaikaisiin vaaleihin. Syynä Macronin päätökseen oli hänen puolueensa huono tulos eurovaaleissa.[3][4]
Ranskan kaikissa vaaleissa järjestetään ennakko-oletuksena kaksi kierrosta. Mikäli joku ehdokkaista saa yli puolet vaalipiirinsä äänistä, toista kierrosta ei järjestetä kyseisessä vaalipiirissä. Toiselle kierrokselle jatkavat kaksi eniten ääniä saanutta sekä kaikki ne ehdokkaat, jotka saivat ensimmäisellä kierroksella vähintään 12,5 prosenttia äänistä. Näin ollen toisella kierroksella voi olla kaksi, kolme tai jopa neljä ehdokasta. Toisella kierroksella valituksi tulee se, joka saa suurimman ääniosuuden, vaikka se ei olisikaan yli puolta äänistä.[5]
Äänioikeus vaaleissa on samoilla henkilöillä kuin presidentinvaaleissa, eli 18 vuotta täyttäneillä vaaliluetteloon kirjatuilla Ranskan kansalaisilla, jotka eivät ole menettäneet poliittisia oikeuksiaan.[6]
Vaaliliittoja
Tasavaltalaisten puheenjohtaja Éric Ciotti ehdotti julkisesti vaaliliittoa kansallisen liittouman kanssa 11. kesäkuuta.[7] Puoluehallitus ilmoitti seuraavana päivänä, että oli yksimielisessä äänestyksessä erottanut Ciottin puheenjohtajan paikalta. Ciotti itse on kiistänyt äänestyksen tuloksen.[8]
Kansallinen liittouma ja Reconquête-puolue neuvottelivat myös mahdollisesta vaaliliitosta, mutta neuvottelut kariutuivat 11. kesäkuuta. Syyksi on epäilty sitä, ettei kansallinen liittouma halua olla tekemisissä Reconquêten perustaja Éric Zemmourin kanssa.[9]
Vasemmistopuolueista koostuva NUPES-vaaliliitto ei osallistunut EU-vaaleihin, mutta sen jälkeen kun Macron hajotti parlamentin, äärivasemmistolainen François Ruffin ehdotti uuden vasemmistolaisen vaaliliiton luomista "pahimman välttämiseksi".[10] Uusi kansanrintama -niminen vaaliliitto perustettiin 10. kesäkuuta. Siihen kuuluvat mm. EELV, Alistumaton Ranska, kommunistipuolue ja sosialistipuolue.[11][12]
Kampanjointi
Kampanja-aika oli vain 19 päivää, mikä on lyhin koko viidennen tasavallan historiassa (vuodesta 1958 lähtien).[13]
France 3- ja France Bleu -kanavat ilmoittivat järjestävänsä yhteensä yli 200 vaaliväittelytilaisuutta, joita esitettiin sekä radiossa että televisiossa.[14]
Toiselle kierrokselle päädyttiin 306, eli ennätysmonissa, vaalipiireissä. Vuoden 2022 vaaleissa vastaava luku oli 8.[15] Toisella kierroksella monet kolmanneksi tulleet keskustalaiset ja vasemmistolaiset ehdokkaat jättäytyivät pois vaaleista estääkseen äänien hajautumisen ja sitä kautta potentiaalisen kansallisen liittouman ehdokkaan voiton vaalipiirissä.[16]
Ranskan laki määrää, että puolueille tulee taata televisiossa ja radiossa tasavertaiset mahdollisuudet, minkä johdosta esim. vaaliväittelyissä kunkin puolueen käyttämä puheaika kellotetaan ja puheenvuoroja jakamalla puheaikaa tasataan. Vaaliviikonlopun aikana noudatetaan ns. vaalihiljaisuutta, jolloin jopa puolueiden nimien sanominen televisiossa tai radiossa on kiellettyä. Lehdissä ja sosiaalisessa mediassa vastaavaa vaatimusta ei ole.[17]
Tulokset
| Puolue
|
I kierros
|
II kierros
|
Paikat yhteensä
|
| Äänet
|
Osuus (%)
|
Äänet
|
Osuus (%)
|
| Ensamble!
|
6 820 446
|
21,28
|
6 692 365
|
24,53
|
159
|
| NFP
|
9 042 485
|
28,21
|
7 040 232
|
25,81
|
180
|
| RN ja liittolaiset
|
RN
|
9 379 092
|
29,26
|
8 745 063
|
32,05
|
125
|
| Muut
|
1 268 822
|
3,96
|
1 364 950
|
5,00
|
17
|
| LR
|
2 106 166
|
6,57
|
1 474 723
|
5,41
|
39
|
| Reconquête
|
238 934
|
0,75
|
karsiutui pois
|
0
|
| Sekalainen vas.
|
490 898
|
1,53
|
401 063
|
1,47
|
12
|
| Ympäristöliike
|
182 478
|
0,57
|
37 808
|
0,14
|
1
|
| Sekalainen oik.
|
1 154 785
|
3,60
|
980 548
|
3,59
|
27
|
| Regionalistit
|
310 727
|
0,97
|
288 201
|
1,06
|
9
|
| Sekalainen kesk.
|
391 423
|
1,22
|
177 164
|
0,65
|
6
|
| Sekalainen äärivas.
|
366 594
|
1,14
|
karsiutui pois
|
0
|
| Suverinistit
|
90 110
|
0,28
|
18 672
|
0,07
|
1
|
| Sekalaiset
|
142 871
|
0,45
|
38 025
|
0,14
|
1
|
| PRG
|
12 434
|
0,04
|
karsiutui pois
|
0
|
| Sekalainen äärioik.
|
59 679
|
0,19
|
23 216
|
0,09
|
1
|
| Hyväksyttyjä ääniä
|
32 057 944
|
27 282 030
|
|
| Hylättyjä ääniä
|
267 803
|
395 302
|
| Tyhjiä ääniä
|
582 908
|
1 193 011
|
| Ääniä yhteensä
|
32 908 655
|
28 870 343
|
| Rekisteröityneitä äänestäjiä
|
49 332 709
|
43 328 540
|
| Lähde:[18]
|
Ensimmäisellä kierroksella valtakirjalla äänestäneiden määrä oli yli 2,7 miljoonaa.[19]
Jälkipyykki
Pääministeri Gabriel Attal ilmoitti erostaan maanantaina, mutta sanoi olevansa valmis hoitamaan virkaa toimitusministeristön johtajana siihen saakka kunnes uusi pääministeri nimitetään virkaan, kun presidentti Macron pyysi tätä jäämään toistaiseksi.[20][21]
Maanantaina 8. heinäkuuta Jordan Bardellan kerrottiin alkavan uuden äärioikeistolaisen Patriootit Euroopan puolesta -ryhmän, johon hänen puolueensa tulisi liittymään, puheenjohtajaksi Euroopan parlamentissa.[22]
Galleria
Lähteet
.jpg)
