Vielä 1970-luvulla moni Formula 1-talli käytti muiden tallien valmistamia autoja. Näin toimittiin RAM Racingilla, joka käytti alkuvuosinaan Brabhamin (1976), Marchin (1977) ja Williamsin (1980) autoja.[3] Menestystä ei tullut muutamaa maaliin ajettua kilpailua lukuun ottamatta. SuomalainenMikko Kozarowitzky ajoi RAM-tallin autolla kahdessa kilpailussa kaudella 1977, mutta karsiutui molemmista.[4][5] Vuosi 1980 jäi viimeiseksi kaudeksi, jolloin RAM Racing käytti muiden valmistajien rakentamia autoja. Talli muistetaan parhaiten vuoden 1976Saksan osakilpailusta, missä tallin autot joutuivat poliisin takavarikoimiksi, koska tallin entinen kuljettaja Loris Kessel vaati kauden alussa maksamaansa rahasummaa takaisin tultuaan korvatuksi muilla maksukuljettajilla kesken kauden.[6]
Omin voimin F1-kilpailuihin
RAM palasi Formula ykkösiin kaudella 1983 itse suunnitellulla autolla.[7][8] Vuonna 1983 RAM käytti autoissaan vielä tuolloin F1-sarjassa yleisesti käytettyjä Fordin moottoreita, jotka olivat suosittu voimanlähde Arrowsin ja Theodoren kaltaisten pikkutallien keskuudessa. Kauden 1983 aikana RAM-tallin autoa ajoi Eliseo Salazar, Jacques Villeneuve, Jean-Louis Schlesser ja Kenny Acheson, joista Acheson toi tallille kauden parhaan sijoituksen hänen ajettuaan Etelä-Afrikan GP:ssä maaliin sijalla 12.[7][9]
RAM Racingin ja Fordin yhteistyö jäi yhden kauden mittaiseksi, kun talli vaihtoi kaudelle 1984 uudeksi moottoritoimittajakseen brittiläisen Hart:in moottorit. Tallin uusina kuljettajina vuonna 1984 ajoivat Philippe Alliot ja Jonathan Palmer.[7]Mike Thackwell tuurasi Palmeria Kanadan osakilpailussa, joka päättyi hänen osaltaan keskeytykseen.[10] Tallin parhaaksi saavutukseksi jäi Palmerin ajama kahdeksas sija Brasilian GP:ssä.[11]
RAM Racing kilpaili F1:sissä viimeisen kerran kaudella 1985. Philippe Alliot jatkoi kuljettajana mutta toista tallin autoa hankittiin ajamaan Manfred Winkelhock, joka menehtyi kauden aikana Mosport Parkissa ajetussa F1-sarjan ulkopuolisessa autokilpailussa.[7][12] Menehtyneen Winkelhockin tilalle toiseksi kuljettajaksi tuli Kenny Acheson, joka ajoi tallissa kauden loppuun saakka.[13]
Tallin oli tarkoitus ajaa myös kaudella 1986, mutta suunnitelmat kaatuivat rahoituksen puutteeseen. RAM Racingille kertyi 65 osakilpailua, jääden joka kerta pistesijojen ulkopuolelle.
Lähteet
↑John MacDonaldTeam Bosses. 20.9.2018. Old Racing Cars. Viitattu 6.7.2021. (englanniksi)
↑Mick RalphTeam Bosses. 20.9.2018. Old Racing Cars. Viitattu 6.7.2021. (englanniksi)