R-5 (ohjus)

R-5 (Nato-raportointinimi SS-3 Shyster, GRAU 8K61, ven. Побе́да: Pobeda - suom. Voitto) oli kylmän sodan aikainen Neuvostoliiton asevoimien keskimatkan ohjus. Voimanlähde oli nesteraketti. Tämän ohjustyypin hyväksyntä ja käyttöönotto aloitettiin pian valtion johtajan, pääsihteeri Josif Stalinin kuoleman jälkeisesti ja ensilaukaisu tapahtui vuonna 1953. Tyyppihyväksyntä sekä laajemmat lentokokeet Kapustin Jarissa tapahtuivat vuosina 1954-1956.[1] Ase on luokiteltu joukkotuhoaseena[2] sekä strategisena ydinohjuksena.[3]

Kantama oli 1 200 km. Osumatarkkuus oli <5 km, joka pituussuunnassa heikompi kuin leveyssuunnassa. Enin hyötykuorma oli 1 350 kg. Siten R-5 saattoi kuljettaa yhden taktisen ydinlatauksen, jonka teho oli kilotonnien (norm. 28 kT, max. 300 kT) luokkaa. Ensiksi tuon ohjuksen ydinkärjeksi asettui RDS-4.[4] Ohjausjärjestelmänä toimi radio-ohjauksen sekä varhaisen inertiaohjauksen yhdistelmä.[2] Ohjustyyppi vedettiin pois käytöstä vuonna 1967, R-12 Dvinan korvatessa sen. Aktiivissa rintamakäytössä ase ehti palvella karkeasti arvioiden, noin 10 vuoden ajan. Arviolta 48 sotilaskäytön ohjusyksilöä valmistettiin.[5]

Museoitu R-5 eli Pobeda-ydinohjus.

Lähteet

  1. ↑ SOVIET/RUSSIAN MISSILE DESIGNATIONSjohnstonsarchive Viitattu 11.12.2023.
  2. ↑ a b R-5/SS-3 SHYSTERglobalsecurity.org Viitattu 11.12.2023.
  3. ↑ R-5/SS-3 SHYSTERnuke.fas.org Viitattu 11.12.2023.
  4. ↑ RDS-4 "Tatyana" 8U69 / SN69 / 244Nglobalsecurity.org Viitattu 22.1.2024.
  5. ↑ R-5 / SS-3 SHYSTERglobalsecurity.org Viitattu 11.12.2023.

Aiheesta muualla

Venäjän ja aikaisemman Neuvostoliiton maasta maahan -ohjukset

SS-designaatio:

Tämä aseisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.