Pyhäjärven piiri (ven. Святозерский район, Svjatozerski raion) on entinen piiri Karjalan tasavallan alueella. Piiri perustettiin vuonna 1927, jolloin siihen yhdistettiin aiemmista volosteista eli kunnista koko Pyhäjärvi sekä osia Kotkajärvestä, Kuujärvestä ja Vieljärvestä.[1]
Piirin pinta-ala oli 2 900 km², ja siihen kuului 84 kylää.[2] Piirissä oli 6 kyläneuvostoa: Terunkylän, Vuohtijärven, Kaskenniemen, Pyhäjärven, Vahojärven ja Simaniston kyläneuvostot. Piirin keskuksena toimi Pyhäjärven kylä. Neuvostoliiton vuoden 1926 väestönlaskennan mukaan piirissä oli 7 568 asukasta, joista 133 oli venäläisiä, 7 381 karjalaisia, 47 suomalaisia ja 7 muita kansallisuuksia.[3]
Vuoteen 1933 tultaessa piiri oli lakkautettu ja sen alue liitetty Prääsän piiriin lukuun ottamatta Aunuksen piiriin liitettyä Vahojärven kyläneuvostoa. Lisäksi entisen piirin alueelle oli perustettu Kaskanan kyläneuvosto.[4]
Lähteet
- Karjalan Autonominen Sosialistinen Neuvostotasavalta: Vuosikirja 1928. (III nide) Tilastohallinnon julkaisu, 1929.
Viitteet
- ↑ Vuosikirja 1928, s. III–VI (Yleisiä huomautuksia)
- ↑ Vuosikirja 1928, s. 2–3 (Pinta-ala, hallinnollinen jako ja väkiluku piireittäin)
- ↑ Karjalan ASNT:n asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1926 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 64–67. Petroskoi: KASNT:n tilastohallinto, 1928.
- ↑ Karjalan Autonominen Sosialistinen Neuvosto-Tasavalta: Asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1933 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 34–53. Petroskoi: KASNT:n KTLH, Sojusorgutshet, 1935.