Kyläneuvosto (ven. се́льский сове́т, selski sovet, lyhenne сельсове́т, selsovet) oli työtätekevien edustajain neuvostoihin kuulunut paikallinen valtiovallan elin Neuvostoliiton maaseudulla. Muita alimman tason neuvostoja olivat taajamaneuvosto sekä kaupunkineuvosto sellaisissa kaupungeissa, joita ei ollut jaettu piireihin.^[1]

Kyläneuvosto käsitti väestön määrästä riippuen 15–35 edustajaa, jotka valittiin yleisillä vaaleilla kahden vuoden kausiksi. Edustajat kokoontuivat vähintään kuudesti vuodessa järjestettyihin istuntoihin valiten joukostaan toimeenpanevan komitean sekä joukon lautakuntia. Kyläneuvoston toimivaltaan kuului paikallista taloutta ja palveluita koskevien asioiden ratkaiseminen, yleinen järjestyksenvalvonta sekä talousarvion laatiminen. Äänestäjien lisäksi ne olivat vastuussa toiminnastaan ylemmän tason neuvostoille.^[1][2]

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen kyläneuvosto on säilynyt paikallisena hallintoelimenä eräissä entisissä neuvostotasavalloissa. Venäjällä ne on korvattu vuoden 2003 jälkeisen hallintouudistuksen mukaisella kuntajärjestelmällä, mutta eräillä alueilla kuten Dagestanissa ja Nenetsiassa sana selsovet esiintyy yhä maalaiskuntien nimissä.

• Piiri