Vepsän kansallisen volostin keskus oli Šoutjärven (ven.Šoltozero) kyläkeskus. Volostin asukasluku vuonna 2002 oli 3493 henkeä, joista vepsäläisiksi oli tilastoitu 1202. Vepsäläisten määrä on kuitenkin ollut tätä huomattavasti suurempi, sillä usein seka-avioliittojen lapset on merkitty venäläisiksi.
Vepsän kansallinen volosti oli pinta-alaltaan yhteensä 820 neliökilometriä, joista metsiä 748, asutuksia 8,94, teollisessa käytössä olleita 6,38, viljelymaita 47,7, taloudellisesta käytöstä poistettuja 9,65 ja vesistöjä 10,8 neliökilometriä.
Kunnallishallintouudistuksessa 1.1.2006 volosti lopetettiin, ja siitä muodostettiin kolme Äänisenrannan piiriin kuuluvaa "vepsäläistä maalaiskuntaa" (ven.vepsskoje selskoje poselenije): Šokšun (ven. Šokša), Šoutjärven (Šoltozero) ja Kalajoen (Rybreka) vepsäläiset maalaiskunnat.
Alla kylien ja kylänosien (posadojen) nimet on suomalaisen ja/tai venäläisen (translitteroitu) nimen jälkeen esitetty vepsäksi vepsän kielen virallisella ortografialla; kirjoitusasut on tarkistettu Irma Mullosen kirjasta Očerki vepsskoi toponimii.[1] Mullonen on väitellyt tohtoriksi kyseisestä aiheesta, ja johtaa nykyisin Venäjän tiedeakatemian Kielten, kirjallisuuden ja historian instituuttia Petroskoissa.
Šokšun kyläneuvoston alaiset kylät ja kylänosat (Šokša)
Kvartsitnyi - veps. Ustii, sekä sen vieressä rannalla Lomk
Jääsjärvi (Jašezero) - veps. D’äšarv
Kalajoen (Rybreka) kyläneuvoston alaiset kylät ja kylänosat
Kalajoki (Rybreka) - veps. Kaleig, osinaan Ropei, Čuur, Ozrei, Kliimoin, Koiramättas ja Pagast sekä Posjolok
Toinenjoki (Drugaja Reka) - veps. Toižeg, osinaan Zinkveihe, Van’kanposad, Mägoc, ja Mišukovo (viimeksi mainitussa ei pysyvää asutusta), aiemmin myös Telaorg (viimeksi mainitussa ei jäljellä taloakaan)
Kaskesoja (Kaskesrutšei) - veps. Kaskez, osinaan itse Kaskez sekä Suvagd’