Pukarajärvi[2][1] on Pirkanmaalla Kuhmoisten Pukarankulmalla sijaitseva järvi.[2][1]
Maantietoa
Järven pinta-ala on 195 hehtaaria eli 1,9 neliökilometriä, se on 3,9 kilometriä pitkä ja 2,9 kilometriä leveä. Järven ympäristössä on paikoin alavaa maastoa ja matalien mäkien ja kumpareiden maastoa. Itärannassa sijaitseva yli 20 metriä korkea Mustamäki näkyy paikoin järvelle, mutta alueen korkein mäki Erkonmäki kohoaa 60 metrin korkeuteen, mutta sijaitsee kauempana rannasta. Järven äärimitat eivät anna järvestä totuudenmukaista kuvaa. Siinä on runsaasti niemiä ja lahtia ja sillä on 2,1 kilometriä itään päin työntyvä kapeasuinen lahti Latopohja. Se muodostaa oman järvenosansa, jonka lahdensuu Kotasalmi on noin metrin syvä. Latopohjan rinnalla on Niittujärvi, joka on Ruhkalammilta tulevan lasku-uoman laajentuma. Järven pääaltaassa on Latopohjan lisäksi kolme muuta selvää lahtea: Särkänpohja pohjoisessa, Okslahti lännessä ja Sammalisenlahti etelässä Mustasaaren takana.[2][1]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuudeksi on saatu 9,1 miljoonaa kuutiometriä eli 0,0091 kuutiokilometriä. Sen keskisyvyys on 4,7 metriä ja suurin syvyys on 27,1 metriä. Syvin kohta sijaitsee Mustavuoren edustalla keskellä järveä. Järven pohja on varsin epätasainen, joten pienialaisia syvänteitä esiintyy eri puolilla järveä. Esimerkiksi Mustasaaren pohjoispuolella on yli 15 metriä syvää. Toisaalta Latopohja on vain 3,4 metriä syvä.[2][1]
Järvessä on laskettu olevan 15 saarta. Niiden yhteispinta-ala on 5,0 hehtaaria, mikä on noin 2,6 prosenttia järven kokonaispinta-alasta. Suurin saari Mustasaari on 320 metriä pitkä, 200 metriä leveä ja sen pinta-ala on kartasta mitattuna noin 4,5 hehtaaria. Se sijaitsee Sammalisenlahden lahdensuulla tukkien sen lähes kokonaan. Muista saarista 12 yli aarin kokoisia ja kaksi pienintä ovat alle aarin kokoisia. Niistä viisi sijaitsee Oksniemen rannan tuntumassa ja kolme Kallioniemen länsirannassa.[2][1]
Sen rantaviivan pituus on 20,4 kilometriä ja sen rannat ovat metsämaata lukuun ottamatta pieniä Pukarankulman ja laskujoen rannassa olevia pieniä rantakaistoja. Järven asutus on haja-asutusta, jossa on alle 20 taloutta. Rannoille on rakennettu noin 70 vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet Päijälästä Pukarankulmalle tulevalta kylätieltä ja yhdystieltä 16977.[2][1][3]
Vesistösuhteet
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Pääskylänjoen valuma-alueella (35.76), jonka Pukarajärven alueeseen (35.764) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 118,9 metriä mpy. Siihen on johdettu toistakymmentä metsä- ja suo-ojaa. Suurin tulojoki on Kuoksenjärvestä alkava ja Ruhkalammin kautta tuleva oman sekä vesistöalueen että Pitkäjärven valuma-alueen (35.765) tulojoki, joka laskee Niittujärven kautta Latopohjaan. Samaan tulouomaan yhtyy etelästä Lahnajärven kautta tuleva Mauharinjoki, joka on Hahmajärven valuma-alueen (35.766) laskujoki.[2][1]
Pukarajärveen johdetuista metsäojista yksi, joka laskee Okslahden pohjoispäähän, on Isosuon johto-oja ja se virtaa Mutaisten (1 ha) läpi ennen järveen laskemistaan. Ojan valuma-alueella sijaitsevat myös Isosuon pohjoispuolella sijaitsevat Käyräjärvi (2 ha), Ympyriäinen (1 ha), Nuoliainen (2 ha) ja Saarijärvi (6 ha). Isosuon takaa laskee vielä Kaitajärvi (2 ha). Etelärantaan Salakkapohjaan laskee Salakkalammi (4 ha) ja Sammalisenlahteen Kutujärvi (6 ha).[2][1]
Järven laskujoki alkaa Mustasaaren lounaispuolelta Sammalisenlhdella ja se laskee kaksiuomaisena ensin Harjujärveen (23 ha), jatkaa sitten kilometrin verran Luodoksenjärveen (9 ha), mistä se kahden kosken ja yhden lammen kautta laskee vielä yhteen nimettömään järveen (Järvi 35.764.1.001, 2 ha), ennen viimeistä 450 metristä osuuttaan Pitkäveteen.[1][4]
Historiaa
Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa järven rantaviivan muoto antaisi olettaa, että kartan piirtämisen aikana vedenpinta oli korkeammalla kuin se on nykyään. Tätä olettamusta tukee Okslahden pituus, jossa lahti ulottui lähes Särkänpohjan korkeudelle eli nykyisiin Mutaisiin asti. Myös Ladonpohjan ja laskujoen muodot viittaavat samaan. Karttapaikan laserkeilatut varjostukset näyttävät ylempänä rannoilla sijaitsevia rantavalleja. Vaikka dokumentteja ei ole käytettävissä niin voidaan uskoa, että järvellä on toimitettu joskus järvenlasku.[5][6]
Kalmbergin kartassa Pukaran talo sijaitsi pohjoisrannassa yhdessä talon torpan kanssa. Myös Ladonpohjalla ja lasku-uoman suulla sijaitsi maatilat.[5]
Vuoden 1965 peruskartassa näkyi 16 maatilaa tai muuta taloutta, ja etenkin järven pohjoisrannassa ja Ladonpohjan ympärille oli raivattu paljon peltoalaa. Järven peltoala oli vähentynyt jo vuoteen 1986 mennessä ja lopullinen peltojen metsitys käynnistyi pian tämän jälkeen. Nykyään on jäljellä kaksi pientä peltopalstaa.[7][8]
Lähteet
