Pikku-Sorsamo [1], tai myös Pieni-Sorsamo [2], on Pirkanmaalla Pälkäneellä Laipanmaan metsäalueella sijaitseva lampi.[2][1]
Maantietoa
Lammen pinta-ala on 2,2 hehtaaria ja se on 250 metriä pitkä ja 150 metriä leveä. Sen rantaviiva mutkittelee voimakkaasti ja siitä erottuu itään työntyvä yli 100 metriä pitkä lahti. Se on muodostunut samalla tavalla kuin muutkin lähialueen pikkujärvet Ahvenainen, Musta-Sorsamo, Pikku-Sorsamo, Iso-Sorsamo, Kailajärvi, Pikku-Kaila, Masolammi ja Haisjärvi.[3] Lampi sijaitsee korkeiden mäkien ympäröimällä suolla yhdessä Iso-Sorsamon kanssa. Lammella on kartan mukaan yksi saari ja se on autio. Sen rantaviivan pituus on 900 metriä ja sen rannat ovat suota.[2][1][4]
Vesistösuhteet
Lampi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Mallasveden ja Pälkäneveden alueella (35.71), jonka Sappeenjärvenojan valuma-alueeseen (35.716) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 125,1 metriä mpy. Siihen on johdettu lounaasta Masolammin laskuoja. Sen sijaan Pikku-Kailan ja Iso-Sorsamon ojat ovat luonnollisia mutta suoraksi kaivettuja ojia. Pikku-Sorsamon laskuoja laskee 250 metrin päässä Musta-Sorsamoon. Vesireitin vedet laskevat lopuksi Sappeenjärven kautta Pälkäneveden Jouttesselän Hiukonlahteen.[2][1]
Historiaa
Lähialueen pikkujärvien muodostumishistoria alkaa viimeisen jääkauden lopussa noin 10 000 vuotta sitten, kun mannerjäätikkö suli ja paikalle jäi Itämeren Yoldia-vaiheen aikainen saaristo, jonka vedenpinnan korkeus sijaitsi nykyisen 145–150 metrin korkeuskäyrällä. Vapautuneiden alueiden morenimaat huuhtoutuivat rannasta mereen ja aallokko jätti mäkien rinteille rantavoiminen paljastamia kalliopintoja. Merenpinta laski nopeasti ja järvet jäivät alueen lähekkäisten kallioisten moreenimäkien välisiin painaumiin, jotka tämän jälkeen alkoivat soistua.[3]
Lähteet
