Prosopites (m.kreik. Προσωπίτης νομός, Prosōpitēs nomos),[1] egyptiläisittäin Neith-resi (egypt. 𓈣, Nt-rsj/Njt-rswt/Nrt-rsjt),[2] oli muinaisen Egyptin nomos eli maakunta tai hallintopiiri. Se sijaitsi Ala-Egyptissä ja oli numeroltaan kyseisen alueen neljäs nomos.[3][4][5][6][7][8][9]
Nomoksen alkuperäisen egyptinkielisen nimen suomennos on ”Eteläinen Neith” (tai ”Eteläinen kilpi”). Nimestä esiintyy tutkimuksessa lukuisia erilaisia lukutapoja ja translitteraatioita, jo mainitun lisäksi myös muun muassa Nit Resu, Sapi-Res ja Sap-Res.[3][4][5][6][7] Tutkimuksessa nomokseen viitataan usein tunnuksella L04.[1]
Maantiede
Prosopiteen nomos oli yksi Ala-Egyptin kahdestakymmenestä nomoksesta, ja se oli numeronsa mukaisesti alueen neljäs nomos. Se sijaitsi Niilin suiston eteläosassa Niilin Kanobikos-suuhaaran eli Kanopoksen suuhaaran itäpuolella. Sen länsipuolella sijaitsi Libyan nomos (L03), itäpuolella Busiriteen (L09) ja Atrhribiteen nomokset (L10), ja eteläpuolella Letopoliteen nomos (L02).
Nomoksen pääkaupunkina (mētropolis) esiintyy yleensä Prosopis eli egyptiläisittäin Paari-sheps.[6]
Historia
Prosopiteen nomos oli olemassa egyptiläisellä nimellään Egyptin faaraodynastioiden kaudella. Kreikkalaisen nimensä se sai hellenistisellä kaudella eli Ptolemaiosten aikana, jolloin se nimettiin tuolloisen pääkaupunkinsa mukaan. Nimi oli käytössä Egyptin kreikkalais-roomalaisena aikana. Tutkimuksessa nomoksesta käytetään usein tunnusta L04, jolla siihen voidaan viitata nimenmuutoksista riippumatta.
Prosopiteen nomos muodostettiin jo hyvin varhaisina aikoina erottamalla se Saiteen nomoksesta (L05), niin että vanha nomos jakaantui pohjoiseen (Saites) ja eteläiseen (Prosopites) osaan. Tämän vuoksi myös niiden egyptinkieliset nimet ovat ”Pohjoinen Neith” ja ”Eteläinen Neith”.[3][8] Nimet on usein tulkittu muodossa ”Pohjoinen kilpi” ja ”Eteläinen kilpi”.[5] Kumpikin lukutapa on mahdollinen, sillä kilpi oli Neith-sodanjumalattaren symboleja.
Antiikin ajan lähteistä nomoksen mainitsevat Strabon ja Plinius vanhempi. Se tunnetaan myös nomoksen lyömistä roomalaisaikaisista rahoista. Klaudios Ptolemaioksella nomoksen nimenä esiintyy Nikiū (Nikiou).[3]
Nomoksen pääjumala olivat Sobek, Isis ja Ammon.[4] Faarao Senusret I:n niin kutsutussa Valkoisessa kappelissa nomoksen jumalina esiintyvät Neith ja Sobek. On kuitenkin mahdollista, että Prosopiteen ja Saiteen tekstit tulisi lukea yhdessä, eli ”Saisin Neith ja Sobek”.[8]
Lähteet
Aiheesta muualla
