Pop on irlantilaisen rock-yhtye U2:n yhdeksäs studioalbumi. Albumin tuottivat Mark ”Flood” Ellis, Howard ”Howie B” Bernstein ja Steve Osborne, ja se julkaistiin kansainvälisesti 3. maaliskuuta 1997 Island Records -levymerkillä. Musiikillisesti Pop jatkoi yhtyeen 1990-luvun tuotannolle ominaisella, kokeellisella tyylillä: albumilla yhdistyvät vaihtoehtorock, popmusiikki sekä elektroninen tanssimusiikki,[1] ja sen kappaleissa käytettiin myös yhtyeelle uusia menetelmiä, kuten samplaamista, loopeja, musiikkiohjelmointia, rumpukoneita ja sekvenssereitä.[1] Pop on tunnettu siitä, että sen julkaisu myöhästyi useaan otteeseen ja se julkaistiin lopulta hieman keskeneräisenä,[2] koska U2 oli sitoutunut lähtemään albumia markkinoivalle PopMart-kiertueelle jo vuoden 1997 huhtikuussa.
Albumilta julkaistiin singleinä kappaleet ”Discothèque”, ”Staring at the Sun”, ”Last Night on Earth”, ”Please”, ”If God Will Send His Angels” ja ”Mofo”. Singlejulkaisuista parhaiten menestyi ”Discothèque”, joka nousi listaykköseksi Irlannissa, Britanniassa ja Kanadassa.
Pop nousi listaykköseksi 35 maassa ja sai kriitikoiden keskuudessa suurimmaksi osaksi positiivisen vastaanoton, ja esimerkiksi Rolling Stonen julkaisemassa arvostelussa sitä pidettiin yhtenä U2:n uran musiikillisista huippuhetkistä.[3] Albumi oli myös ehdolla parhaan rock-albumin Grammy-palkinnon saajaksi, ja Hot Pressin lukijaäänestyksessä se äänestettiin vuoden 1997 parhaaksi albumiksi.[4] Fanien keskuudessa albumin vastaanotto oli ristiriitaisempi, eikä se saavuttanut odotettuja myyntilukemia.[5][6][7] Se sai osakseen kritiikkiä keskeneräisyytensä vuoksi.[2] Kansainvälisesti albumia on myyty yli seitsemän miljoonaa kappaletta.
Tausta
1990-luvun alussa U2 uudisti musiikillista tyyliään merkittävästi industrial -musiikista, vaihtoehtorockista ja elektronisesta tanssimusiikista vaikutteita ammentaneella albumillaan Achtung Baby (1991), ja kokeellinen linja jatkui myös yhtyeen seuraavalla albumilla Zooropa (1993). Vuonna 1995 yhtyeen sivuprojektit tarjosivat mahdollisuuden perehtyä uusiin musiikillisiin tyylilajeihin yhä syvemmin. Basisti Adam Clayton ja rumpali Larry Mullen Jr. levyttivät electronica -tyylisen tunnuskappaleen elokuvaan Vaarallinen tehtävä, ja vuonna 1995 U2 ja tuottaja Brian Eno julkaisivat yhdessä Passengers -nimellä kokeellisen albumin Original Soundtracks 1.
Ennen kuin U2 aloitti Popin työstämisen vakavasti tarkoituksenaan levyttää uusi albumi, laulaja Bono ja kitaristi The Edge olivat kirjoittaneet albumille jo kappalemateriaalia. Zooropan säveltämisen ja levyttämisen aikana syntyneet ”If You Wear That Velvet Dress”, ”Wake Up Dead Man”, ”Last Night on Earth” ja ”If God Will Send His Angels” olivat jo käytännössä valmiita kappaleita, ja lisäksi valmiina oli myös osia kappaleista ”Mofo” ja ”Staring at the Sun”.
Levyttäminen
Pop -albumilla U2 halusi jatkaa Achtung Babyn ja Zooropan kokeellisella linjalla, ja tämän johdosta yhtye pestasi avukseen useita eri tuottajia työstämään uusia ideoita. Albumin pääasiallisena tuottajana toimi Zooropan tuottanut sekä Achtung Baby- ja The Joshua Tree -albumit äänittänyt Mark ”Flood” Ellis. Flood on kuvannut rooliaan Popin tuottajana ”luovaksi koordinaattoriksi”. Äänittäjänä ja tuottajana työskennelleen Howard ”Howie B” Bernsteinin tehtävänä oli esitellä yhtyeelle uusia electronica -tyylejä, joten albumin työstämisen aikana hän vei yhtyeen jäseniä aktiivisesti eri yökerhoihin tanssimusiikin ja kulttuurin äärelle. Tavoitteena oli tehdä Popista uudella soundilla varustettu albumi, joka olisi silti yhä tunnistettavissa U2:n levyttämäksi.
Kappaleet
- "Discothèque" – 5:19
- "Do You Feel Loved" – 5:07
- "Mofo" – 5:46
- "If God Will Send His Angels" – 5:22
- "Staring at the Sun" – 4:36
- "Last Night on Earth" – 4:45
- "Gone" – 4:26
- "Miami" – 4:52
- "The Playboy Mansion" – 4:40
- "If You Wear That Velvet Dress" – 5:14
- "Please" – 5:10
- "Wake Up Dead Man" – 4:52
Listasijoitukset ja myynti
| Maa
|
Listasijoitukset
|
Sertifikaatio
|
Myynti
|
| Australia
|
1
|
Platina [8]
|
70 000+
|
| Itävalta
|
1
|
Platina [9]
|
30 000+
|
| Brasilia
|
|
Kulta
|
50 000+
|
| Kanada
|
|
3x Platina [10]
|
300 000+
|
| Suomi
|
1
|
Kulta [11]
|
32 952+
|
| Ranska
|
1
|
Platina [12]
|
300 000+
|
| Saksa
|
|
Kulta [13]
|
100 000+
|
| Alankomaat
|
|
Kulta [14]
|
40 000+
|
| Norja
|
1
|
Platina
|
40 000+
|
| Puola
|
|
Kulta [15]
|
20 000+
|
| Sveitsi
|
1
|
Platina [16]
|
50 000+
|
| Britannia
|
|
Platina [17]
|
300 000+
|
| Yhdysvallat
|
1
|
Platina
|
1 000 000+
|
Tekijät
- Bono (laulu, kitara)
- The Edge (kitara, kosketinsoitin, taustalaulu)
- Adam Clayton (basso)
- Larry Mullen Jr. (rummut)
Lähteet
- ↑ a b Erlewine, Stephen Thomas: U2 – Pop – Songs, Reviews, Credits allmusic.com. Allmusic. Viitattu 15.1.2016. (englanniksi)
- ↑ a b U2 Set to Re-Record Pop contactmusic.com. 23.5.2005. Contactmusic. Viitattu 15.1.2016. (englanniksi)
- ↑ Hoskyns, Barney: Review: Pop. Rolling Stone, 20.3.1997, nro 756. (englanniksi)
- ↑ U2 Discography – Pop u2.com. U2:n verkkosivusto. Viitattu 15.1.2016. (englanniksi)
- ↑ Mueller, Andrew: U2’s Pop reconsidered Uncut Legends, Volume 1. toukokuu 2004. Arkistoitu 10.8.2010. Viitattu 15.1.2016.
- ↑ Dentler, Matt: U2 makes album world is waiting for. The Daily Texan, 30.10.2000. (englanniksi)
- ↑ U2 The Best of 1990–2000 thefish.com. Christianity Today. Viitattu 15.1.2016. (englanniksi)
- ↑ ARIA
- ↑ IFPI Austria
- ↑ CRIA (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ IFPI Finland (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Disque En France (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ IFPI Germany
- ↑ NVPI (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ ZPAV (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ IFPI Switzerland
- ↑ BPI (Arkistoitu – Internet Archive)
