Pioneerimuseo oli Suomen vanhin aselajimuseo. Museo aloitti toimintansa Korialla vuonna 1945 ja toimi Miehikkälässä vuosina 2007–2012. Vuonna 2012 museo siirtyi Hämeenlinnaan Tykistömuseon tiloihin, jossa aloitti vuoden 2013 alusta uusi museo, Museo Militaria, joka oli muodostettu yhdistämällä Tykistömuseo, Pioneerimuseo ja Viestimuseo.^[1] Museo Militarian johtajaksi nimitettiin 1.3.2021 alkaen filosofian maisteri Samuel Fabrin, joka oli hoitanut tehtävää vt:n jo 1.9.2020 lähtien ja toiminut museossa tutkijana sen avaamisesta lähtien^[2].

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Pioneerimuseo oli perustettu virallisesti vuonna 1945. Hakku-lehden toimittaja, everstiluutnantti Eero-Eetu Saarinen oli halunnut perustaa pioneeritoiminnalle oman museon jo vuonna 1929. Hän oli koonnut pienen kokoelman pioneerien esineistöä, jonka hän halusi saada esille. Hänen museohaaveensa eivät toteutuneet, ja talvisodan aikana suurin osa hänen kokoamastaan kokoelmasta katosi.

Elimäellä Korian varuskunnassa 12. toukokuuta 1945 museo lopulta aloitti toimintansa. Osittain lahjoituksina saatu näyttelyesineistö oli vuoteen 1965 asti esillä varuskunta-alueella vanhassa parakkirakennuksessa. Vuonna 1965 Elimäen kunta lahjoitti hirsirakennuksen museolle, joten museo pääsi vihdoin laajenemaan. Kuitenkin jo 1970-luvun alkupuolella nähtiin välttämättömänä saada sopivampi rakennus museon käyttöön. Uusi museorakennus rakennettiin talkoo- ja keräystyönä Kivimäkeen (Korian varuskunta-alueella) kesällä 1974. Museon kehittämisestä ja huolehtimisesta vastuuseen tuli vuonna 1975 perustettu Pioneeriaselajin Liitto ry.

Sotahistorialliseksi erikoismuseoksi Puolustusministeriö nimitti Pioneerimuseon 24. maaliskuuta 1987. Kun vuonna 1994 Korialta siirtyi Kymen Pioneeripataljoona osaksi Karjalan Prikaatia Vekaranjärvelle, loppui myös museon toiminta Korialla. Museon esineistö pakattiin ja toimitettiin säilöön eri puolille maata. Suurin osa päätyi Kouvolaan ja tänä aikana tulipalo ja vandalismi veivät osan museon kokoelmasta.

Missään vaiheessa ei nähty sitä vaihtoehtoa, ettei museo aloittaisi toimintaansa uudelleen. Pioneeriaselajin Liitto ry etsi sopivaa yhteistyökumppania museon rakentamiseen ja uudelleen avaamiseen. Kouvolan kaupunki oli vuosituhannen vaihdetta lähestyessä kiinnostunut asiasta, mutta hanke ei lopulta päässyt käyntiin.

2000-luvulle saavuttaessa Pioneeriaselajin Liitto ry ja Miehikkälän kunta päättivät yhteistyöstä. Miehikkälässä jo toimivan Salpalinjamuseon ja Virolahden bunkkerimuseon rinnalle Pioneerimuseo oli hyvä täydennys. Sotien aikana rakennettu Salpalinjahan on pioneerien suunnittelemaa ja osittain rakentamaa.

Vuonna 2003 alkoi EU-rahoitteinen Pioneerimuseon käynnistämishanke, jonka tavoitteena oli saada pystyyn toimiva Pioneerimuseo Miehikkälään vuodeksi 2007. Vuonna 2006 nähtiin jo ensimmäinen nayttelyvaihe Miehikkälän keskustassa, ja varsinainen uusi museo (näyttelyvaihe 2) avasi ovensa 30. kesäkuuta 2007. Miehikkälässä Pioneerimuseon toimisto sijaitsi osoitteessa Keskustie 7, 49700 Miehikkälä ja näyttelytilat osoitteessa Keskustie 21, 49700 Miehikkälä.

Miehikkälän Pioneerimuseo erosi Korian aikaisesta museosta hyvin paljon. Suurin ero oli siinä, että Korialla ollessaan museo oli pelkästään pysyvä näyttely eikä täyttänyt nykyisiä museolle asetettuja ehtoja. Miehikkälän Pioneerimuseo tarjosi pysyvän ja vaihtuvan näyttelyn lisäksi opetus-, tutkimus-, tallennus- ja julkaisutoimintaa. Sen kokoelmissa oli esimerkiksi sotavarusteita, valokuvia, piirroksia, lehtiä ja asiakirjoja. Koska museolla oli sotahistoriallisen erikoismuseon status, oli se velvollinen tallentamaan, tutkimaan, julkaisemaan ja asettamaan näytteille aselajin kulttuuriperintöä.

Museo esitteli pioneeri- ja suojelutoimintaa 1900-luvun alkupuolelta aina nykypäivään asti. Museon ympärivuotisessa näyttelyssä oli raskaan ja kevyen kaluston lisäksi esillä esimerkiksi työvälineitä ja miinoja. Koska suojelutoimiala oli siirretty pioneeriaselajille, oli pioneerimuseossa myös suojelualaan liittyvää aineistoa.

Museon ulkonäyttelyyn kuuluivat muun muassa siltapanssarivaunu MTU-20, ponttonikalusto 73 KrAZ-255B-kuorma-auton päällä, taistelupanssarivaunu T-72 miina-auroilla ja magneettisella raivaimella varustettuna, maapora-auto Chervolet m/44 sekä Sturmgeschutz III G.

Näyttelyt avattiin vuoden 2013 alussa Hämeenlinnaan perustettuun Museo Militariaa eli Tykistö-, pioneeri- ja viestimuseoon.^[3] Museotoimintaa ohjaa Suomen Tykistö-, Pioneeri- ja Viestimuseoyhdistys ry.^[2]

• http://www.salpakeskus.fi