Museo Militaria
Tyyppi	Erikoismuseo, museo, sotahistoriallinen museo
Sijainti	Vanhankaupunginkatu 19 Hämeenlinna
Perustettu	2013
Ylläpitäjä	Suomen Tykistö,- Pioneeri- ja Viestimuseoyhdistys ry
Johtaja	Samuel Fabrin
Kotisivut	Museomilitaria.fi
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Museo Militaria on Hämeenlinnassa Linnanniemen kaupunginosassa sijaitseva erikoismuseo, johon ovat yhdistyneet Pioneerimuseo, Suomen Tykistömuseo ja Viestimuseo vuoden 2013 alussa. Museolla on yksi kolmeen kerrokseen jakautunut perusnäyttely ja vaihtuvia erikoisnäyttelyitä. Museota ylläpitää Suomen tykistö-, pioneeri- ja viestimuseoyhdistys, jonka jäseniä ovat Viestikiltojen liitto, Tykkimiehet ry ja Pioneeriaselajin Liitto.

Ensimmäisen kerroksen näyttely alkaa ajallisesti keskiajasta ja jatkuu Suomen sisällissotaan. Ensimmäisessä kerroksessa on Pro Patria (suom. isänmaan puolesta) -sali, jossa on esillä muun muassa jääkärikenraali Väinö Valveelle myönnettyjä kunniamerkkejä.^[2]

Museo Militariassa on myös ajoittain käytetty Suomen valtakunnallisen viestimuseon entistä museoamatööriradioasemaa, jonka kutsumerkki on OI3SVM. Asemaa käytetään kesäisin sekä myös perinneradiotapahtumassa puolustusvoimain lippujuhlan päivänä ja Suomen itsenäisyyspäivänä.^lähde?

Toisessa kerroksessa esitellään Suomen sotaväen kehitystä 1920-luvulla ja 1930-luvulla sekä pioneeri-, tykistö- ja viestiaselajin historiaa talvi- ja jatkosodassa sekä Lapin sodassa.^lähde?

Henkilöistä esitellään erityisesti tykistökenraali Wilho Petter Nenonen, jääkärikenraaliluutnantti Unio Sarlin pioneeriaselajista sekä jääkärieversti Arthur Saarmaa viestiaselajista.^lähde?

Museon toisessa kerroksessa on myös elokuvasali, noin 50-paikkainen multimediasali, jossa voidaan katsoa talvisodasta ja jatkosodasta kertovia dokumenttifilmejä 15–40 minuuttia pitkinä DVD-esityksinä museon aukioloaikoina. Museossa esitetään kuutta erilaista multimediaelokuvaa: Ihantalan ihme, Korpisodan suurvoitto, Taistelu Laatokan Karjalassa, Talvisota – ensimmäinen torjuntavoitto, Suomen tie jatkosotaan, jotka ovat Tykkimiehet ry:n tuottamia, sekä Viimeiseen mieheen -elokuvaa vuodelta 2010.^[2]

Ihantalan Ihme on Tykkimiehet ry:n vuonna 2001 tuottama elokuva Ihantalan taisteluista ja pääasiassa Suomen kenttätykistön osuudesta siinä.^[3]

Viimeiseen mieheen on Impilahti-Seura ry:n tuottama dokumenttielokuva, joka tapahtumakuvaukset suoritettiin Suomenlahden saaristossa, Hätilässä ja Niinisalossa sekä maasto- ja aluekuvaukset Laatokan saarilla. Elokuvan ensiesitys oli 14. maaliskuuta 2010.^[3]

Salauslaitehuone

Salauslaitehuoneessa esitellään erilaisia salausvälineitä ja -tekniikoita. Nähtävillä on muun muassa eri sukupolvien salauslaitteita, Nokian valmistamia sanomalaitteita ja saksalainen Enigma-laite.^lähde?

Kolmannessa kerroksessa sijaitseva näyttelyn osa keskittyy sodanjäkeisestä ajasta nykyaikaan.

Henkilöistä esitellään erityisesti Suomen marsalkka C. G. E. Mannerheim. Omat kokonaisuutensa on myös Puolustusvoimien uudesta pioneeri- ja viestikalustosta, elämästä varuskunnissa sekä aselajien killoista ja perinnetoiminnasta. Myös Panssarisoittokunnalla on kolmannessa kerroksessa oma osionsa. Kerroksessa on myös Suomen kansainvälisistä operaatioista kertova huone.^[2]

• 
  Ratsuväenkenraali C. G. E. Mannerheim vuonna 1918
• 
  Jääkärikenraaliluutnantti Unio Sarlin

Tykkihallissa ovat museon historiallisesti arvokkaimmat tykit.^[2] Tykkihallissa järjestetään myös yleisölle vapaita luentoja.^[4]

• 
  Venäläinen kanuuna 76 K/00, Suomessa nykyisellä merkintätavalla 76 K 00
• 
  Saksalainen Nebelwerfer raketinheitin, Suomessa nykyisellä merkintätavalla 150 RKH 41
• 
  Englantilainen 114 mm 4,5 tuuman Mk2 haupitsi
• 
  Neuvostoliittolainen 122 mm haupitsi, Suomessa nykyisellä merkintätavalla 09 H 37

Vanajaveden ranta-alueella on ulkonäyttely, jossa on tykkejä, sekä pioneeri- ja vesistökalustoa. Kaluston ikä ulottuu 1870-luvulta aina 1960-luvulle.^[2]

• 
  Englantilainen kanuunahaupitsi 140 KH 39 E esillä tykkipihalla
• 
  Neuvostoliittolainen Luna-M raketti
• 
  Venäläinen bunkkerikanuuna mallia 76K27
• 
  Neuvostoliittolainen 122 mm kanuuna 122 K 31

Perusnäyttelyn lisäksi Museo Militariassa on vaihtuvia erikoisnäyttelyitä.

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Museo Militariaa edeltänyt Suomen Tykistömuseo on julkaisusarjassaan julkaissut 11 teosta:

• Nro 1 Jyri Paulaharju: Hämeenlinnan Tykistö vuosina 1445–1809
• Nro 2 Jyri Paulaharju: Tykistötiedustelu iskee. Kuvatulkintaa ja tiedustelua sodissamme
• Nro 3 Veli Kauranen: Suomen vanhat linnat, kartanolinnat, linnoitukset ja skanssit
• Nro 4 Urho Myllyniemi, Ilkka Korhonen, Esa Rahkonen: Tykkipoika ei peljätä saa... Kenttätykistökerho seitsemällä vuosikymmenellä
• Nro 5 Jyri Paulaharju: Kanta-Hämeen jääkärit
• Nro 6 Hannu Saraluoto: Tykki ravissa
• Nro 7 Veli Kauranen: Teiss' on tulta, tapparaa – suomalaisten käymät sodat
• Nro 8 Jouko Kivimäki: Tykkimiehet ry 1965–2005
• Nro 9 Jyri Paulaharju: VP Nenonen Elämä Tykistölle
• Nro 10: Tykkimiehen opas 2009
• Nro 11: Jouko Kivimäki: Koulukeskuksesta kasarmille – Suomen Tykistömuseon perustaminen ja toiminta vuosina 1977–2007

Muuta Museo Militariassa olevaa kirjallisuutta:

• Tykkimiehen opas 2009
• Tykkimies 2012
• Tykkimies 2014
• Tykkimies vuodet 1970–2010
• Tykistötiedustelu iskee
• Tykkipoika ei peljätä saa
• Tykki ravissa
• Koulutuskeskuksesta kasarmille, Tykistömuseon historiikki
• Vaikk`on synkeä yö, tykki leimua lyö
• V.P. Nenonen elämä tykistölle
• Pietarsaaren Tykistökoulu
• Tykistötiedustelu iskee
• Suomen kenttätykistön historiaa osa 1
• Suomen kenttätykistön historiaa osa 3

• Riihimäen varuskunnan historia III 1945–2009
• Vainovalkeista valokaapeliin
• Viestimiehen opas 2011