PROFILPELAJAR.COM

Peter Kürten pidätyskuvassa vuonna 1931.

Peter Kürten (26. toukokuuta 1883 Mülheim – 2. heinäkuuta 1931 Köln)^[1] oli saksalainen sarjamurhaaja, jota lehdistö kutsui nimellä Düsseldorfin vampyyri (saks. Der Vampir von Düsseldorf). Hän syyllistyi seksuaalirikosten, päällekarkausten ja murhien sarjaan Düsseldorfissa helmi–marraskuussa 1929.

Kürten murhasi kaikkiaan yhdeksän ihmistä, syyllistyi seitsemään murhanyritykseen ja tuntemattomaan määrään seksuaalirikoksia. Uhrit olivat sekä lapsia että aikuisia. Kürten kiihottui seksuaalisesti puukottaessaan uhrejaan ja nähdessään heidän vuotavan verta. Jäätyään kiinni hänet tuomittiin kuolemaan ja teloitettiin.

Lapsuus

Kürten syntyi köyhään ja väkivaltaiseen perheeseen Mülheim am Rheinin kaupungissa. Hän oli kolmetoistalapsisen perheen kolmas lapsi.

Kürten joutui jo lapsena usein katsomaan vierestä alkoholisoituneen isänsä jatkuvasti raiskaavan hänen äitiään ja sisartaan. Hän oli jo varhain häiriintynyt, ja ajan myötä hänestä kehkeytyi pikkurikollinen, joka usein karkaili kotoa. Jälkeenpäin hän väitti tehneensä ensimmäiset murhansa jo yhdeksänvuotiaana hukuttaessaan kaksi leikkitoveriaan uimaretkellä vuonna 1892). Vuonna 1894 hän muutti perheensä mukana Düsseldorfiin, jossa hän sai joitakin lyhyitä vankilatuomioita mm. varastelusta ja tuhopoltoista.

Düsseldorfissa Kürten sai nuorena miehenä työpaikan rankkurilta, joka opetti hänelle outoja rituaaleja masturboimalla ja kiduttamalla koiria. Seuraava askel eläinrääkkäyksestä olivat toiset ihmiset, joiden kimppuun Kürten hyökkäsi. Kürten syyllistyi ensimmäiseen todistettavissa olevaan murhaansa vuonna 1913 kuristaessaan nuoren tytön murron yhteydessä.

Ensimmäinen maailmansota ja kahdeksan vuoden vankilatuomio keskeyttivät Kürtenin rikossarjan. Hän vapautui vankilasta vuonna 1921 ja muutti Altenburgiin, josta löysi itselleen vaimon. Vuonna 1925 hän kuitenkin palasi Düsseldorfiin. Siellä hän aloitti rikossarjan, joka päättyi vasta hänen pidätykseensä.

Murhasarja

Helmikuun 8. päivänä 1929 Kürten pahoinpiteli naisen ja käytti seksuaalisesti hyväkseen ja murhasi kahdeksanvuotiaan tytön. Saman kuun 13. päivänä hän murhasi keski-ikäisen, miespuolisen mekaanikon puukottamalla tätä kaksikymmentä kertaa.

Seuraavan kerran Kürten hyökkäsi saman vuoden elokuussa 21. päivänä kolmena perättäisenä kertana eri uhrin kimppuun puukottaen heidät kuoliaiksi. 23. päivä hän murhasi viisi- ja neljätoistavuotiaat siskokset ja puukotti yhtä naista 24. päivä.

Syyskuussa Kürten syyllistyi yhden naisen raiskaukseen ja murhaan. Hän hyökkäsi lokakuussa kahden naisen kimppuun hakaten heidät kuoliaiksi vasaralla. Marraskuun 7. päivänä hän tappoi viisivuotiaan tytön ja lähetti paikallisen sanomalehden toimitukseen kartan, johon oli merkinnyt murhatun tytön hautapaikan.

Poliisin tutkiessa murhia niiden suuri määrä ja erilaiset tekotavat viittasivat useampaan murhaajaan, ja kaikkiaan mahdollisten epäiltyjen listalla oli yli yhdeksänsataatuhatta nimeä.^lähde?

Marraskuun 7. päivän murha jäi Kürtenin viimeiseksi, vaikka hän syyllistyikin vasaraa aseena käyttäen suureen määrään väkivaltaisia pahoinpitelyjä seuraavan vuoden (1930) helmikuusta maaliskuuhun. Vasarahyökkäysten uhrit kuitenkin selvisivät vammoistaan huolimatta hengissä.

Viimeinen rikos ja pidätys

Toukokuussa 1930 Kürten tutustui nuoreen naiseen nimeltä Maria Budlick. Kürten vei Budlickin ensin kotiinsa ja sieltä Grafenbergerin metsään, jossa Kürten raiskasi hänet, mutta jätti henkiin.

Budlick ilmoittautui poliisille ja vei heidät Kürtenin asunnolle. Kürten pääsi livahtamaan poliiseilta, mutta tunnusti tekonsa vaimolleen ja käski tätä ilmoittamaan poliisille. 24. toukokuuta Kürten saatiin kiinni ja pidätettiin.

Oikeudenkäynti

Kürten tunnusti kaikkiaan 79 rikosta ja sai syytteen yhdeksästä murhasta ja seitsemästä murhayrityksestä. Hän joutui oikeuteen huhtikuussa 1931. Aluksi Kürten kielsi syyllisyytensä, mutta viikkojen kuluessa muutti kertomustaan. Hänet todettiin syylliseksi ja tuomittiin kuolemaan.

Kürtenin odottaessa teloitustaan häntä haastatteli usein tohtori Karl Berg, joka laati Kürtenin haastattelujen ja luonneanalyysin perusteella kirjan Der Sadist - Sadisti (ISBN 3-923646-12-7).

Kürten kertoi haastattelussa rikostensa motiivin perustuneen yksinomaan seksuaaliseen nautintoon. Hän myös kertoi lyöneensä uhrejaan veitsellä useita kertoja, aina uudestaan ja uudestaan kunnes sai orgasmin. Hän sai suurta nautintoa veren näkemisestä.

Teloitus

Kürten teloitettiin giljotiinilla Kölnissä. Joidenkin lähteiden mukaan hänen kerrotaan tokaisseen juuri ennen teloitustaan: ”Kertokaa minulle, kun minun pääni on leikkautunut irti, kykenenkö minä vielä kuulemaan, ainakin vielä hetkellisesti, kuinka minun oma vereni pulppuaa ulos katkaistusta kaulastani? Se olisi suuri nautinto, päätteeksi kaikelle nautinnolle.”

Psykoanalyysi

Kürtenin tapauksessa tutkittiin ensimmäistä kertaa epäillyn mielenterveyttä mahdollisena todisteena oikeudessa. Joka tapauksessa, saksalaisten viranomaisten käyttämät tutkimusmetodiikat määrittelivät Kürtenin mielisairaaksi, vaikka virallisesti hänen todettiin olevan mieleltään terve.

Kürten kertoi rikostutkijoille varsinaisen päämääränsä olleen ”kostaa epäoikeudenmukaiselle yhteiskunnalle”. Hän ei kieltänyt käyttäneen uhrejaan seksuaalisesti hyväkseen, mutta väitti jatkuvasti oikeudenkäynnissä, ettei seksuaalinen hyväksikäyttö ollut hänen varsinainen motiivinsa.

Vuonna 1931 tiedemiehet tutkivat Kürtenin aivoja ja yrittivät löytää niistä merkkejä epämuodostumista tai muusta, joka voisi selittää hänen kieroutuneen persoonallisuutensa ja käytöksensä.

Sittemmin Kürtenin pää muumioitiin ja on nykyisin näytillä Ripleyn Usko tai älä! –museossa Wisconsin Dellsissä, Wisconsinissa Yhdysvalloissa.^[2]

Viittauksia populaarikulttuurissa

Fritz Langin ohjaamassa elokuvassa M – kaupunki etsii murhaajaa (1931) lapsia tappava sarjamurhaaja terrorisoi Berliiniä. Elokuvan on usein sanottu perustuvan Kürteniin, minkä Lang kuitenkin kiisti.
Stephen Kingin romaanin Painajainen luvussa 13 on viittaus Kürteniin, kun kirjan henkilöhahmo Matt Burke kertoo historiallisista vampyyreista.
Brittiläinen elektronista musiikkia soittava yhtye Whitehouse on julkaissut albumin Dedicated to Peter Kürten (”Omistettu Peter Kürtenille”) vuonna 1981.
Yhdysvaltalainen death metal -yhtye Macabre on levyttänyt kappaleen nimeltä “Vampire of Dusseldorf / Peter Kurtin”.
Elokuvassa Copycat – Kopiomurhaaja (1995) sarjamurhaaja käyttää itsestään lempinimeä Kürten.

Lähteet

Crime Library: Peter Kürten - The Vampire of Dusseldorf

Viitteet

↑ John Philip Jenkins: Peter Kürten (englanniksi) Encyclopedia Britannica. Viitattu 22.12.2022.
↑ Raphael, Lutz; Tenorth, Heinz-Elmar, Ideen als gesellschaftliche Gestaltungskraft im Europa der Neuzeit – Beiträge für eine erneuerte Geistesgeschichte, Ed. 20, Berlin 2006, p. 432.