Perussuomalaisten historia käsittelee Perussuomalaiset-puolueen historiaa. Perussuomalaiset perustettiin vuonna 1995 vararikkoon päätyneen Suomen Maaseudun Puolueen seuraajaksi. Puolueen alkutaival oli tahmea mutta nousujohteinen ja monien ja värikkäiden vaiheiden kautta se on onnistunut vakiinnuttamaan asemansa yhtenä kolmesta suuresta puolueesta sosialidemokraattien ja kokoomuksen joukkoon kilpailemaan suurimman puolueen asemasta.
Puolueen kannatus on kasvanut yhteiskunnassa tapahtuneiden muutosten myötä, joihin perinteiset puolueet eivät ole kyenneet riittävästi vastaamaan. Puolue oli pitkään EU-kriittinen pienpuolue, kunnes nousi vuoden 2011 eduskuntavaaleissa eduskunnan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi keräten noin 19 prosentin kannatuksen. Vaalimenestykseen keskeinen syy oli eurovaluuttaan liittyneet Kreikan tukipaketit, joita puolue asettui johdonmukaisesti vastustamaan. Tämä politiikka vetosi erityisesti miesäänestäjiin, ja puolueen kannatus onkin sen historian ajan ollut miesvaltainen.
Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa puolue nousi takaisin toiseksi suurimmaksi puolueeksi ja edustajakunta uusiutui suuresti. Puolue vastasi monille miesäänestäjillensä annettuja lupauksia 2019–2021 ja seuraavaksi puoluejohtajaksi nousi elokuussa 2021 naishenkilö laaja-alaisemmalla paletilla. Puolue menestyi eduskuntavaaleissa 2023 entistäkin paremmin ja puolue päätti osallistua oikeistolaiseen Orpon hallitukseen.
Raimo Vistbacka toimi puolueen ensimmäisenä puheenjohtajana ja kansanedustajana.
Perussuomalaiset perustettiin 11. toukokuuta 1995 vararikkoon päätyneen Suomen Maaseudun Puolueen (SMP) seuraajapuolueeksi[1], ja se merkittiin puoluerekisteriin 13. lokakuuta 1995.[2] Puolueella oli perustettaessa yksi kansanedustaja, SMP:n listalta Vaasan vaalipiiristä valittu Raimo Vistbacka, joka myös päätti uuden puolueen nimestä sekä toimi perussuomalaisten puheenjohtajana vuoteen 1997.[3]
Kunnallisvaaleissa 1996 perussuomalaiset asetti ehdokkaita noin 150 kunnassa, keräsi yli 21 tuhatta ääntä ja sai 138 valtuutettua. Tuolloin puolue nautti yli 10 prosentin kannatusta 20 kunnassa. Perussuomalaiset kuitenkin menetti SMP:ltä periytyneitä paikkoja 216 eli 61 prosenttia kaikista valtuustopaikoistaan, ja puolueen kannatus putosi SMP:n vuoden 1992 kunnallisvaalien tuloksesta puolitoista prosenttia.[4]
Varhainen EU-kriittinen puolue
Vuonna 1997 perussuomalaisten johtoon nousi Timo Soini, jota ei kuitenkaan valittu vuoden 1999 vaaleissa eduskuntaan. Perussuomalaisten listoilta eduskuntaan pääsi ainoastaan Raimo Vistbacka, joka uusi paikkansa. Saman vuoden eurovaaleissa perussuomalaiset oli vaaliliitossa KIPU:n ja EKA:n kanssa.[5]
Puolueen ehdokas presidentinvaaleissa 2006 oli Timo Soini, joka sai 3,4 prosenttia äänistä. Soinin kampanjan tärkeimpiä vaaliteemoja olivat EU-vastaisuus ja Suomen itsenäisyys. Hän vaati kansanäänestystä Euroopan unionin jäsenyydestä ja eroa siitä kansanäänestyksen tuloksen perusteella. Kampanja-avauksessa soi Kari Tapion kappale "Olen suomalainen" ja kampanjan slogan oli "Suomen Soini presidentiksi".[8]
Kunnallisvaaleissa 2008 perussuomalaiset kuusinkertaisti ääniosuutensa ja nelinkertaisti paikkamääränsä. Tuolloin perussuomalaisten kannatus nousi 5,4 prosenttiin.[9]
Kesäkuun 2009 eurovaaleissa puolue sai jo melkein 10 prosenttia äänistä ja ensimmäisen europarlamenttiedustajansa, kun Soini tuli valituksi vaalien ylivoimaisena äänikuninkaana. Kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset olivat solmineet vaaliliiton. Aiemmissa eurovaaleissa puolue jäi paikoista kauas. Soini keräsi 130 715 ääntä.[10]
Timo Soini oli perussuomalaisten puuhamies ja puheenjohtaja 20 vuoden ajan. Soinin kaudella Perussuomalaiset nousi suureksi eduskuntapuolueeksi ja hallitusvastuuseen.
Eduskuntavaaleissa 2011 perussuomalaiset otti Suomen historian toiseksi suurimman vaalivoiton[13], kun puolueen kannatus nousi 19 prosenttiin, ja se sai itselleen 34 uutta paikkaa eduskuntaan tehden puolueen eduskuntaryhmästä 39 edustajan vahvuisen ja eduskunnan kolmanneksi suurimman. Soini kutsui tulosten varmistuttua vaalivoittoa "jytkyksi"[14]. Kaiken kaikkiaan perussuomalaiset keräsi 560 075 ääntä.[15]
Puolue jättäytyi vaalien jälkeen oppositioon, koska se ei voinut hyväksyä vaalit voittaneen kokoomuksen kaavailemia EU-tukipaketteja. Europarlamentaarikoksi kahta vuotta aiemmin valittu Timo Soini palasi eduskuntaan ja hänen tilalleen europarlamenttiin siirtyi Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Sampo Terho. Eduskuntaan palasivat myös Suomen Maaseudun Puolueen kansanedustajina aikoinaan toimineet Anssi Joutsenlahti, Lea Mäkipää sekä Pentti Kettunen.[16]
Soini oli ehdolla myös presidentinvaaleissa 2012. Odotuksia kehnompi menestys presidentinvaaleissa 2012 aiheutti kritiikkiä Timo Soinin kampanjaa kohtaan puolueen sisällä.[17]
Kunnallisvaaleissa 2012 perussuomalaiset yli kaksinkertaisti ääniosuutensa verrattuna vuoden 2008 vaaleihin ja lähes kolminkertaisti paikkamääränsä. Puolue nousi suurimmaksi ryhmäksi Uuraisilla ja Kihniössä.[18]
Vuoden 2014 eurovaaleissa puolue sai äänistä noin 13 prosenttia ja nosti paikkamääränsä kahteen. Valituiksi tulivat vaalien toiseksi suurimmalla äänimäärällä Jussi Halla-aho sekä paikkansa uusinut Sampo Terho.
Eduskuntavaaleissa 2015 perussuomalaisten kannatus laski edellisvaalien tuloksesta, ja puolue menetti eduskunnassa yhden paikan. Puolue nousi silti 38 kansanedustajallaan edustajamäärältään Suomen toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Ääniä puolue sai kolmanneksi eniten (17,7 %)[20], jääden keskustan ja kokoomuksen taakse.
Vuonna 2015 perussuomalaiset päätti Timo Soinin johdolla lähteä hallitukseen ensimmäistä kertaa. Se sai keskustan ja kokoomuksen kanssa muodostetusta Sipilän hallituksesta neljä ministerinpaikkaa. Ulkoministeriksi ja pääministerin sijaiseksi nousi Soini, puolustusministeriksi Jussi Niinistö, työministeriksi Jari Lindström ja terveysministeriksi Hanna Mäntylä.[21]
Puoluejohtajana Soini hyväksyi elokuussa 2015 Kreikan kolmannen tukipaketin. Soinin mukaan "nyt oli eri tilanne" kuin tiukasti perussuomalaisten vastustaman toisen tukipaketin tapauksessa.[22][23]Myöhemmin kokoomuksen tuolloinen puheenjohtaja Alexander Stubb paljasti kokoomuksen pyrkineen "halaamaan perussuomalaiset hallituksessa kuoliaaksi". Tällä Stubb tarkoitti sitä, että hallitus tulisi tekemään muutoksia ja tekoja, jotka olivat aiemmin olleet perussuomalaisille tärkeitä kritiikin kohteita, eikä puolue pystyisi täyttämään kaikkia lupauksiaan, joita se oli oppositiossa esittänyt.[24]
Perussuomalaisten gallupkannatus alkoi heiketä merkittävästi pian vaalien jälkeen. Puoluejohtaja Soinin mukaan kannatuslaskuun syynä oli työntekijöihin osuneet Sipilän hallituksen pakkolait.[25] Kannatuslaskuun vaikutti myös vuonna 2015 Suomessa alkaneen ja vuonna 2016 jatkuneen Euroopan pakolaiskriisin paisuminen.[26]
Sampo Terho nousi Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeriksi 5. toukokuuta 2017.[27] Hän oli perussuomalaisten viides ministeri[28].
Puheenjohtajavaali ja eduskuntaryhmän hajoaminen 2017
Timo Soini ilmoitti blogissaan maaliskuussa 2017, ettei asetu uudelleen ehdolle puolueen puheenjohtajaksi kesäkuun 2017 puoluekokouksessa.[29]
Puheenjohtajaehdokkaiksi ilmoittautuivat mm. eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja hiljattain ministeriksi nostettu Sampo Terho[30], kansanedustajat Leena Meri[31] ja Veera Ruoho[32] sekä europarlamentaarikko Jussi Halla-aho.[33] Ehdokkuudesta kieltäytyivät eduskunnan puhemies Maria Lohela sekä ministerit Jussi Niinistö ja Jari Lindström.[30] Puheenjohtajavaali käytiin 10. kesäkuuta ja Halla-aho voitti sen jo ensimmäisellä kierroksella saatuaan yli 50 prosenttia äänistä.[34]
12. kesäkuuta keskusta ja kokoomus ilmoittivat, etteivät ne jatka hallituksessa Halla-ahon johtamien perussuomalaisten kanssa.[35] Halla-ahon mukaan perussuomalaiset oli halukas sitoutumaan hallitusohjelmaan, mutta pääministeri Juha Sipilä ei suostunut tiukentamaan maahanmuuttopolitiikkaa.[36] Seuraavana päivänä enemmistö puolueen kansanedustajista erosi perussuomalaisten eduskuntaryhmästä ja perusti Uusi vaihtoehto -nimisen eduskuntaryhmän.[37]
16. kesäkuuta 2017 Perussuomalaisten puoluehallitus päätti virallisesti erottaa kaikki Uuteen vaihtoehtoon loikanneet perussuomalaisista. Heille, jotka tekivät päätöksen pikaistuksissaan, annettiin tosin kesäkuun loppuun asti aikaa vaihtaa takaisin perussuomalaisten eduskuntaryhmään.[38] Lopulta Ritva ”Kike” Elomaa sekä Arja Juvonen ilmoittivat palaavansa perussuomalaisten eduskuntaryhmään.[39][40] Puolueen "hoviin" kuulunut Raimo Vistbacka kuitenkin poistui puolueesta. Lisäksi hoviin kuulunut mainosyrittäjä Jukka Jusula leikkasi saksilla jäsenkirjansa televisiolähetyksessä.[41]
Halla-ahon kausi (2017–2021)
Jussi Halla-aho toimi perussuomalaisten puheenjohtajana vuosina 2017–2021.
Vuonna 2017 Perussuomalaiset joutui lähtemään hallituksesta, koska muut hallituspuolueet eivät halunneet jatkaa yhteistyötä Jussi Halla-ahon johtamien perussuomalaisten kanssa. Halla-aho on maininnut hallitusyhteistyön kariutumisen syyksi maahanmuuttovaatimuksen[42]. Perussuomalaisista loikanneiden kansanedustajien perustama Uusi vaihtoehto (sittemmin Sininen eduskuntaryhmä) jäi hallitukseen.[43]
Vuoden 2018 presidentinvaalissa puolueen 1. varapuheenjohtaja ja ensimmäisen kauden kansanedustaja Laura Huhtasaari sijoittui kolmanneksi lähes 7 prosentin ääniosuudella. Tulos tulkittiin voitoksi puolueelle, jonka eduskuntaryhmä oli hajonnut kahtia edellisenä vuonna.[44]
Eduskuntavaaleissa 2019 perussuomalaisten kannatus pieneni hieman edellisvaaleihin verrattuna, mutta puolue onnistui saamaan yhden kansanedustajan paikan enemmän kuin edellisissä vaaleissa. Perussuomalaiset nousi eduskunnan toiseksi suurimmaksi puolueeksi.[45] Puoluejohtaja Halla-aho tuli valituksi eduskuntavaaleissa ja oli vaalien ääniharava[46]. Hän tuli kotimaan politiikkaan Euroopan parlamentista vasta heinäkuussa 2019[47].
Eduskunnan istumajärjestyksessä puolue oli pitkään sijoitettu keskelle, keskustan ja vihreiden väliin,[48] mutta vuoden 2019 valtiopäivillä se päätettiin siirtää salin oikeaan laitaan. Perussuomalaiset vastustivat siirtoa kaikkien muiden puolueiden kannattaessa sitä.[49] Halla-ahon johdolla perussuomalaiset vastustivat Suomen osallistumista EU:n koronaelvytyspakettiin ja vaativat kansanäänestystä siitä.[50][51]
Kuntavaaleissa 2021 perussuomalaiset sai historiansa korkeimman kannatuksen kuntavaaleissa: 14,5 prosenttia.[52]
Kuntavaalien jälkeen kesäkuussa 2021 Halla-aho ilmoitti että hän ei hae jatkokautta perussuomalaisten puheenjohtajana.[53] Elokuun 2021 puheenjohtajakilpaan ilmoittautuivat kansanedustaja Sakari Puisto, varapuheenjohtaja Riikka Purra ja perussuomalaisten jäsenet Ossi Tiihonen sekä Kristiina Ilmarinen. Purra voitti puheenjohtajakilvan.[54]
