Persaios oli Zenon Kitionilaisen ystävä ja oppilas ja asui tämän kanssa samassa talossa.[1] Myöhempien lähteiden mukaan hän olisi ollut Zenonin palvelijoita,[2] jonka kuningas Antigonos II oli lähettänyt tämän luokse auttamaan kirjoitustyössä.[1] Kertomuksen lähteenä vaikuttaa kuitenkin olevan Bionin Persaioksesta tekemä sarkastinen huomautus – nähtyään Persaioksen patsaan, jossa luki ”Persaios, Zenonin oppilas” (Persaion Zenonos kitiea), hän hymähti, että siinä olisi tullut lukea ”Persaios, Zenonin palvelija” (Persaion Zenonos oikitiea).[3]
Tiedetään, että Antigonos II kutsui Zenonin hoviinsa Pellaan[1] noin vuonna 276 eaa. Zenon kieltäytyi ikänsä vuoksi ja lähetti sen sijaan oppilaansa Persaioksen ja Filonides Thebesläisen. Persaioksesta tuli merkittävä henkilö Makedonian hovissa. Sen jälkeen kun Antigonos valtasi Korintin noin vuonna 244 eaa., Persaios nimettiin kaupungin arkontiksi. Hän kuoli vuonna 243 eaa. puolustaessaan kaupunkia Aratos Sikyonilaisen hyökkäystä vastaan.[4]
Teokset
Persaioksen kirjoituksista on säilynyt vain katkelmia. Diogenes Laertioksen mukaan hän kirjoitti seuraavat teokset:[1]
Persaioksen filosofisista opeista Cicero mainitsee, että Persaios olisi sanonut, että ihmiset olivat tehneet monia hyödyllisiä ihmiskuntaa auttavia löytöjä, joita pidettiin jumalina, ja jumalien nimiä oli myös annettu hyödyllisille aineellisille kappaleille. Näin niitä ei voinut pitää jumalien luomuksina vaan itsessään jumalallisina.[5]
