Pýlos oli merkittävä paikka jo mykeneläisellä kaudella eli myöhäisellä pronssikaudella. Tuolta ajalta tunnetaan lähellä sijaitseva niin kutsuttu Nestorin palatsi, johon nimi Pylos esihistoriasta puhuttaessa viittaa. Se liitetään kreikkalaisen mytologianNeleukseen ja Nestoriin. Antiikin aikana nykyisen kaupungin lähellä Koryfasionin (nyk. Zógklos) niemellä sijaitsi Pyloksen kaupunki, joka saattoi olla esihistoriallisen Pyloksen satama ja muodostui myöhemmin sen perilliseksi.[3][4][5]
Myöhempi historia
Vuonna 1278 frankkikomentaja Wilhelm de la Roche (Guillaume de la Roche) rakennutti antiikin aikaisen Pyloksen kaupungin kukkulalle Navarínon vanhan linnan, Palaíokastron eli Palaionavarínon (Palaiókastro Navarínou).[5][6]Osmaniturkkilaiset valtasivat alueen vuonna 1500. He rakennuttivat vuonna 1573 Navarínon uuden linnan eli Niókastron Navarínonlahden kaakkoisrannalle. Se vartioi lahden eteläistä sisäänkäyntiä.[5][7]
Nykyinen Pýloksen kaupunki on kehittynyt uuden linnan viereen. Kaupungin vanha nimi Navaríno (Ναβαρίνο, Ναυαρίνο) on oletettavasti ollut alun perin Avaríno(s) (Αβαρίνο(ς)) ja viitannut avaareihin, jotka asettuivat alueelle 500-luvulla. Se on muuttunut Navarínoksi, kun tavan mukaan on käytetty akkusatiivia ilmaisussa εἰς τὸν Ἀβαρῖνον, eis ton Avarinon, ”Avarínoon”, ja artikkelin viimeinen kirjain v, n, on siirtynyt nimen ensimmäiseksi kirjaimeksi.[5] Toisen selityksen mukaan nimi Navaríno tulisi paikan turkinkielisestä nimimuodosta Anavarín (Αναβαρίν).[6]
Kaupunki esiintyy usein uuden ajan historiassa, koska sen luonnonsatama on ollut Peloponnesoksen länsirannikon paras. Venetsialaiset saivat sen haltuunsa vuonna 1685 Francesco Morosinin johdolla, ja se säilyi heillä vuoteen 1715. Kreikan vapaussodan aikana 20. lokakuuta 1827 sen edustalla käytiin Navarinon taistelu, jossa olivat vastakkain turkkilaisten laivasto ja yhdistynyt Englannin, Ranskan ja Venäjän laivasto.[5]
↑Άρθρο 1: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 11.8.2010, nro Τεύχος Δεύτερο, Αρ. Φύλλου 1292. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio. (PDF) (kreikaksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
↑Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”Koryphasion”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis, s. 557. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
↑Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”PYLOS (Palaio Kastro) Messenia, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
↑ abcdeSmith, William: ”Pylus (3)”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
↑Άρθρο 1: Σύσταση δήµων. NOMOΣ ΥΠ’ΑΡΙΘ. 3852: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 7.6.2010, nro Τεύχος Πρώτο, Αρ. Φύλλου 87. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio. (PDF) (kreikaksi)